Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1202007151915

TKK1202008160835 Tekstiä muutettu ja lisätty.

TKK1202008160856 Tekstiä muutettu.

Linkit korjattu 22.2.2023 TK

 

 

Perhesuhteet– avioliitto

 

Perheen ydin on miehen ja vaimon muodostama parisuhde. Mies kosii sydämensä valittua ja tämä vastaa myöntävästi, jolloin järjestetään häätilaisuus, jossa uusi perhe virallisesti muodostuu. Kristillisessä elämänpiirissä ennen häätilaisuutta haetaan viralliset kuulutukset, joilla tulevista häistä tai vihkiäisistä ilmoitetaan. Tämä on tärkeää, jotta voitaisiin estää mahdollinen piileväkin sukurutsa.

 

Avioliitto on yhteiskunnallinen sopimus miehen ja naisen yhteiselämästä ja perheestä.

Häätilaisuuden jälkeen mies on vaimonsa aviomies ja nainen on miehensä aviovaimo. Länsimaissa vallitsee lain, uskonnon ja kulttuurin mukaan yksiavioisuus.

 

Nykysuomen sanakirja

Yksiavioisuus, yksiavioinen, jolla samanaikaisesti on vain yksi puoliso, monogaaminen. Kristinopin mukaan avioliitto on yksiavioinen.

 

Avioliitto on miehen ja naisen naimaliitto.

Sanakirja

Avioliitto miehen ja naisen lainmukainen yhdyselämä, avio, naimaliitto.

 

Avioliitto on pyhä sopimus, jossa puolisot huolehtivat yhdessä jälkeläisistään. Avioliitto turvaa lisääntymisterveyttä uskollisuuslupauksella.

 

 

(Viite: Sanakirja

Nykysuomen sanakirja WSOY 1976

Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen kirjallisuuden seura)

 

*  *   *

 

Muuta kristilliseen elämäntapaan liittyvää:

Aviosääty, kuten naimattoman naisen sääty, on naisen kannalta myös säädyllisen elämäntavan mahdollistamaa elämäntapaa. Tämän vuoksi nainen astuessaan avioon ei periaatteessa lupaudu muuhun kuin niin sanottuun lähetyssaarnaja-asentoon yhdynnän osalta.

 

Kristinusko ja kristillinen elämäntapa turvaavat naisrauhan. Nainen ei ole velvollinen fyysiseen kanssakäymiseen miehen eikä naisen kanssa. Kristilliseen elämäntapaan kuuluu fyysinen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus omaan kehoon.

 

Ihmislajissa lapsia ja nuoria koskee koskemattomuus ja suojaikäraja turvaa lapsuuden ja nuoruuden koskemattomuuden. Suojaikäraja pitää lailla turvata kaikissa uskonnoissa ja elämäntapaopeissa. Suomessa suojaikäraja on 16 vuotta, mutta alaikäisenä ennen täysi-ikäisyyttä ei pitäisi suostua yhdyntään, koska vanhemmuutta varten pitää odottaa kypsää aikuisuutta perheen tuottaman vastuun vuoksi.

 

Kristillisessä elämäntavassa suostumus yhdyntään on avioliittoon astuminen ja häät. Nämä on naisen suojaksi, koska yhdyntä saattaa johtaa raskauteen ja sen myötä aikuisen ihmisen velvollisuuksiin ja vanhemmuuteen, siis vastuuseen omista lapsista.

 

Kirjoitan tätä kirjoitusta vuonna 2020. Maapallolla on joillakin alueilla syntynyt eroosiota tuottamaa liikakansoitusta. Kristillisessä elämäntavassa kuten muuallakin maapallolla avioliittoon aikovien kuuluu sopia perheen enimmäislapsiluvusta ja perhesuunnittelu lapsiluvun suhteen kuuluu olla sallittua. Tähän pitää voida käyttää nykyaikaista ehkäisymenetelmää.

 

Avioliiton aikana puolisoille saattaa syntyä lapsia, mutta avioliitto voi myös jäädä lapsettomaksi. Aviopuolisoiden kuuluu keskinäisen rakkauden nimissä hyväksyä aviovaimon synnyttämät lapset omiksi lapsiksi. Kristillinen avioliitto perustuu puolisoiden keskinäiseen rakkauteen ja tahtoon elää perheenä.

 

Nykyään on yleisesti kristityillä oikeus harkintansa mukaan myös lain sallimaan ja mukaiseen avioeroon. Puolisoiden keskinäinen luottamus on keskeinen avioliittoon liittyvä sopimus. Länsimainen elämäntapa kristillisyyden myötä on kehittynyt ihmisten vapaudeksi myös yhteiskunnallisessa elämässä toimimiseen. Pettäminen avioliitossa saattaa johtaa avioeroon.

 

 

*  *   *

 

 

Kirjoitan kristillisyydestä ja kristillisestä elämäntavasta kirjoissani Kristillinen filosofia, jotka ovat olleet julkaistuna e-kirjoina vuosina 2013—2019.

 

Aiheesta myös:

Perhesuhteet

Perhesuhteet ja uskonto

Perhesuhteet ja avioliitto

Verkkosivusto Tyhjä paperi

Julkaisun ajatus ja filosofia

Ajankohtaista

Julkaisijatiedot

Energia-asiaa

Runosivu

Nostalgiaa

Valokuvakollaasi

Ruokareseptit

Polkujen kirjaus

Pieniä kulkuohjeita

Copyright © Tarja Kaltiomaa