|
Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa |
|
Ajankohtaista Verkkosivusto Tyhjäpaperi Copyright Tarja Kaltiomaa 29.6.2024 Kaikki tahtoo – leiskuvat lehdet! Leikittelen käsitteellä vaikuteympäristö, jonka esittelin kirjassa Kristillinen filosofia vuosituhannen alussa, ensin kirjan käsikirjoituksessa ja nykyään jo painetussa, myynnissä olevassa kirjassa. Vaikuteympäristö voi olla yhtä ihmistä kohtaan – itse hän sen valikoi – rauhallinen ja myötäinen, lähes liikkumaton kuin ankkalammikko. Joskus vaikuteympäristö on virtaava joki, vuolas tai hitaasti etenevä erilaisten vaikutteiden virta. Vaikuteympäristö, jossa vaikutusta saavat ja tuottavat monet ihmiset on ristiaallokko, vaarallinen siihen on heittäytyä, pitää olla osaava ja tarkka aikuinen monen virtauksen keskiössä tai sen vuolailla reunoilla. Mistä vaikuteympäristö tulee, mikä se on? Nyky-yhteiskunnassa, kulttuurin nousuvedessä, vaikuteympäristöä luovat ammattilaiset toimittajat pätevään tapaansa, varmoine otteineen ihmisen päätä pyörälle viemässä elämäntantereella varmoissa ohjaksissa. Ihminen kuin lastu ristiaallokossa, menossa tuonne, tulossa tuolta, muutosten suositussa tiimellyksessä. Sinun pitää muuttua, sinun pitää muuttaa, jokainen voi vaikuttaa, maailmaa pitää muuttaa. Kovin ymmärtävästi voin omassa hiljaisessa ja tyynessä lammikossani antaa vain muutaman esimerkin lehdistä, leiskuvista lehdistä. Mitä ne tahtoo minusta, miksi annan niille elämääni johtoaseman? AKU ANKKA Iltapäivien piristäjä 1960-luvulta. Koulun jälkeen muistaakseni keskiviikkoisin Aku Ankka oli pöydällä ja sai nauttia pienen välipalan seuran pitäjänä. Pelkkiä hyviä muistoja Aku Ankasta. Ankkalinna on niin erilainen maailma kuin tämä ihmisten maailma, että se ei lehtenä ole ollut viemässä mihinkään ei ole ollut muuttamassa tätä maailmaa, jossa elän. Se on antanut paljon. Ymmärrystä ja huumoria se on tarjonnut, erilaista näkökulmaa arjen haasteisiin. Nykyään Aku Ankasta sanotaan, että siinä on hyvää suomen kieltä. Sanavarastoa kehittämään lapsille ja nuorille, ymmärrystä maailmoita ja ihmisiä – erilaisia tyyppejä – kohtaan aikuisillekin. DEMARI Nuorena kotiimme päivälehtenä tuli Demari. Kun piti kouluaineessa kirjoittaa jotakin ajankohtaisista aiheista, ainoa lehti, josta saatoin referoida oli Demari. Tavallista on ollut koulutoverien lukea Helsingin Sanomia. Demarin näkökulma ajankohtaisiin aiheisiin on ollut päätä nostatteleva, aiheita korostavaa journalismia, haloo me ollaan ihmisiä, me ollaan työväenluokkaa. Demari on ollut elämän ristiaallokossani lehti, joka on ohjannut istumaan rannan pientareella. Se on ollut valmentamassa minua, lehden lukijaa ja työelämään valmistautuvaa nuorta aikoinaan, rannan ruikuttajaksi. Tästä on ollut paljon etua elämässäni. HELSINGIN SANOMAT Lehtenä maan pääpäivälehdeksi tunnustettu Helsingin Sanomat tietää kaiken. Aikuisikänä olen ollut lehden pitkäaikainen tilaaja ja siten lehden toimituksen myötä minäkin tiennyt kaiken. Kaiken tarvittavan tiedon olen tiennyt. Ajankohtaista tietoa ei ole tarvinnut mistään muualta etsiä ja pitkään jo internetin oltua mahdollinen tiedon etsimiseen, en ole etsinyt muualta kuin Hesarista. Hesarista vieroittautuminen vaikuteympäristössä on kestänyt melko kauan, mutta tiedon hankkiminen ja etsiminen omin voimin käy jo minulta. Helsingin Sanomat, josta ei mitään moitetta ole sanottavana muuta kuin sen kalleus, kulkee kirjallisuuden virrassa, kirjallisuuden valtavirrassa, joten sitä virtaa pitkin kaikkien mahdollisten vaikuteympäristöjen osalta on turvallista soutaa omalla venhollaan. Hesari kuljettaa suomalaista lukija- ja kulttuuriväkeä varmoin ottein kohti tulevaisuuden turvasatamia. ANTIIKKI & DESIGN Kun ikää on tullut, on alkanut kiinnostaa suomalaiset nykyään suositut kiertomarkkinat. Vanhaa kiinnostaa vanhat tavarat. Muistan nuoruudessani hetkiä, jolloin ei ole kiinnostanut, joten omassa vaikuteympäristössäni on selvä ajallinen raja kiinnostuksen ja ei-kiinnostuksen välillä. Lehdessä on turvallinen lähes pysähtynyt, menneisyyteen katsova ilmapiiri. Tämä tekee minulle lukijana hyvää nykyään, koska olisi ikäihmisenä vaikeata ajatellakaan olevansa muunlainen muutoksenairut kuin rauhalliseen ja vakaaseen elämäntapaan ohjaava kirjailijana ja kirjoittajana. Blogistina. Lehti pitää saapuessa otteessa lähes seuraavan lehden ilmestymiseen saakka. Juttuja voi lukea uudelleen ja niistä löytää uusia ”virikkeitä” uuden lukukerran myötä. Tätä olen vienyt jopa niin pitkälle, että kun lehti ei ole tilauksessa, luen vanhoja lehtiä yhtä uusina – eihän antiikkijutut vanhene – koskaan. Mistä on kysymys? Tämä kirjoitus on oman elämäni esimerkki, miten vaikuteympäristö-käsitteen mukaisesti voi vaikuteympäristöä analysoida. Tämän kaltainen analysointi sopii vaikka terapiaan, paitsi aikuisen myös nuorten ihmisten kohdalla. Jos ihmiset ovat nykyisessä mediatiedotuksessa kuin tuuliajolla, vaikuteympäristön analyysi voi auttaa selvittämään pyörteeseen joutuneen tilannetta ja siten auttaa avun tarvitsijaa seilaamaan takaisin rantaan ja löytämään elämään vakautta. Elämään – perheen perustamiseen ja työn tekemiseen tarvitaan vakautta. Usein tiedottajat näyttävät tämän unohtavan tai jättävän kertomatta, koska he itse ovat työelämän huipulla, vakaita rannalla istujia, vaikutemeren rannalla. Joskus näkee vain tulikiven katkuisia suuria versaaliaakkosia, jossa kaikkia yritetään johdatella johonkin suuntaan, yleensä muutoksen suuntaan ja muuttumaan. Tämä on nykyaikainen voimakas tiedotusvirta, joka on alkanut monen tekijän yhteisestä vaikutuksesta. Tiedottamisen tekniikka painotekniikasta tietokoneisiin on kehittynyt rajusti viime vuosikymmeninä oltuaan aluksi vain ammattilaisten käsissä ja nykyään ollen jokaisen, jolla sanottavaa on, mahdollisuuksia. Tiedotuksen etiikkaa kannattaa harjoittaa kaiken sanomisen tarpeen rinnalla. 29.6.2024 Tarja Kaltiomaa Jatkan kertomusta. Kerron vielä muutamasta lehdestä, joita luen säännöllisesti tai harvoin sekä vaikuteympäristöstä käsitteenä ja terapiamahdollisuutena. |