Aikaleima Copyright © Tyhjapaperi Tarja Kaltiomaa
TKK1202212041244

Blogikirjoitus julkaistu aiemmin Uusi Suomi –verkkolehden Puheenvuoro-palstalla.

Linkit korjattu 7.4.2023 TK

 

 

 

Ja suurin niistä on rakkaus

 

Avioliitto ja sen merkitys on puhuttanut kristillisen elämäntavan piirissä ja sen perustana nykyään. Avioliitto on yhteiskunnan tärkein peruspilari. Avioliiton määritelmä on miehen ja naisen naimaliitto. Ja siihen voi ryhtyä vain rakkaudesta.

 

Ennen avioliittoa ennen tai jälkeen kihlautumisen suoritetaan virallinen kuulutus, joka on virallisessa lehdessä ja muutenkin julkistettuna tieto kihlaparin tai pariskunnan aikeista solmia avioliitto. Kuulutus tarkoittaa pariskunnan lähipiirille ilmoitusta, jossa heidän tulee säädettynä aikana ilmoittaa tietonsa mahdollisesta avioesteestä. Avioeste voi olla tiedossa tai salassa oleva liian läheinen sukulaisuus tai toisen puolisoksi aikovan aiempi voimassa oleva avioliitto.

 

Avioliittoon siis on astumassa sulhanen, joka rakastaa naista, jota kosii. Kun nainen on vastannut myöntävästi, yleensä puolisot tapaavat viimeistään silloin toisen avioon aikovan vanhemmat ja suvun perinteiden mukaisesti vietetään kihlajaiset.

 

Jos nainen vastaa kosintaan kieltävästi, rakastunut mies vapautuu velvollisuuksistaan rakastamaansa naista kohtaan ja molemmat vapautuvat kosintatilanteestaan.

 

Kristillisessä elämässä tavat solmia avioliitto hieman vaihtelevat. Perheiden ja sukujen perinteet ovat samanlaisia ja niissä on mukavuus- ja varallisuussyistä poikkeamia.

Mies ja nainen (aviopari) ovat avioituneet eli solmineet avioliiton siksi, että lupaavat rakastaa ja kunnioittaa toisiaan miehenä ja vaimona, kunnes kuolema heidät erottaa. Tämä kuulostaan nykyaikana lähes liialliselta lupaukselta, kun tiedämme avioeroja tapahtuvan nykyään usein ja melko helpon tuntuisesti. Avioero kuitenkin harvoin on helppo ratkaisu ja sen vuoksi sitäkin pariskunnan päätöstä tulee kunnioittaa ja se hyväksyä. Oikeastaan kuitenkaan kristillisessä elämäntavassa ja sen piirissä sekään vaihtoehto, että avioliitto pidentyneen elämäniän vuoksikaan solmittaisiin määräaikaiseksi, kuten todennäköisesti joissakin kulttuureissa tapahtuu, ei tunnu kovin rakastavalta elämän aikuisiän aikana rakastuneena miehenä tai naisena. Silloin elämä ohjaa siihen, että ero olisi väistämätön. Kun pari kuitenkin haluaisi jatkaa yhteiselämäänsä, he päätyvät vahvistamaan avioliiton uudella vihkitilaisuudella. Joka tapauksessa pitkä avioliitto, yhteinen taival, tarkoittaa sitä, että molempien puolisoiden taloudellinen tilanne pitää turvata mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman hyvin.

 

Suomessa on kattava avioliittolainsäädäntö, johon kiinteästi liittyy myös perintökaari. Tämä lainsäädäntö kunnioittaa ihmiselämässä elämän tärkeintä arvoa – rakkautta. Avioliittolainsäädäntö on tehty aikana, jolloin sivistys ja sivistyneisyys on ollut tärkeänä ohjenuorana elämässä. Perheen jäseniä kunnioitetaan alkuperäisen avioliiton solmimistilanteen ja sen merkityksen valossa. Avioliittolain ja kristillisen elämäntavan merkitys on kunnioittaa rakkautta ja perheen jäseniä rakkauden valossa. Tämä tarkoittaa, että avioliiton solmineen pariskunnan yhteiset lapset ovat yhteisiä lapsia, onko nämä sitten syntyneet avioliiton aikana perheeseen tai onko lapset adoptoitu perheeseen.

 

*

On nykyaikana nähty monissa elokuvissa ja sarjaohjelmissa, että avioliittoon syntyneiden asemaa perheessä on alettu uhkaamaan mm. tieteen keinoin. Avioliittolain henki ja tarkoitus ei tätä hyväksy.

 

Tieteellinen tutkinta ei voi nykyäänkään olla perheen jäsenten aseman heikentämistä, mutta silloin, jos tiede vahvistaa ja edesauttaa perheen ja suvun jäsenten asemaa, esimerkiksi taloudellista asemaa, mielestäni tieteen tuloksia voidaan käyttää hyväksi. Jos perheen jäsenten tilanne perheessä tai yhteiskunnassa muuttuu tieteellisen tutkinnan perusteella, pitää aina neuvonpidossa löytää sellainen ratkaisu, joka sopii hyvin perheen jäsenille, onhan kristillisessä elämäntavassa perusarvona myös lähimmäisenrakkaus. Rakkauden hengessä tulee toimia, oli syy perheen ja suvun jäsenten tilanteeseen ja asemaan mikä onkaan, esimerkiksi tieteellinen tutkimus, sopimukset, vanhat asiakirjat, lupaukset jne. Ajatus, jota haen, on ihmisen hyväksi.

 

Nykyään, kun Euroopassa on erityisesti yläluokan, eliitin ja porvariston parissa, opittu kristillistä elämäntapaa, jossa suvun ja perheen piirissä yhteinen uskonto, kristillinen oppi, ohjaa toimimaan perheen ja suvun jäsenten hyväksi rakkaudellisessa ja suvaitsevaisessa hengessä ja hyvien, sivistyneitten käytöstapojen mukaan, käsite ihmisen hyväksi jo ymmärretään oikein.  Varallisuutta on jo laajemmissa piireissä ja myös ihmisten tulokehitys on ollut niin myönteinen, että länsimaisella ihmisellä on varaa toimia perhetilanteissa niin, että kenenkään etua ei poljeta eikä mitätöidä. Jokaiselle perheen ja suvun jäsenelle pitää löytyä eri elämäntilanteissa mahdollisimman hyvä tilanne – tämä on myös alkuperäisen perintökaaren tarkoitus.

 

Kun yläluokka, sivistyneistä ja porvaristo kunnioittaa hyviä elämäntapoja, kaikki muukin kansa kunnioittaa. Tällä mainitulla väestöllä on etuoikeus olla esikuvallisessa asemassa maassamme.

 

Kristillistä elämäntapaa, jota erityisesti luonnehdin kirjassani Kristillinen filosofia (Mediapinta 2022), ei ole tarkoitus mitätöidä ja tuhota nykyisten myöhempien aikojen tutkimustapojen vuoksi. Perhe, perheen ja suvun kunnioitus, tulee olla sellaisen yläpuolella.

 

Valitettavasti moni hyväkin asia – kuten sanonta ihmisen hyväksi – on aikojen melskeessä satojen vuosien mittaan, joutunut vallanhimon turmelemaksi. Ihmisiä ei yläluokissakaan ole aina kunnioitettu inhimillisyyden nimissä, vaan ihmisiä on tuomittu julmasti ihmisyyden ja ihmisolennon luonnetta tuntematta. Tietenkin tutkimuksesta ja tieteestä on myös hyötyä kaikille ihmisille, sitä ei vain pidä käyttää ihmisiä vastaan. Nykyaikainen tutkimus, kuten sosiologia, antropologia, psykologia, teologia, filosofia jne, tuottaa runsaasti hyvää tietopohjaa, jonka avulla voimme edelleen jatkaa oman hyvän yhteiskuntamme kehittämistä ja ihmisarvon kunnioitusta. Jokaiselle on paikkansa yhteiskunnassa – se on hyvä periaate maailmassamme.

 

24.11.2022 Tarja Kaltiomaa

 

 

 

 

Kristillinen elämäntapa — yksiavioisuus– on ihmislajin globaali ja universaali oikeus ja elämäntapana tunnustettu elämäntapa. Lähimmäisenrakkaus on ollut elämäntapaoppina länsimaissa jo 2000 vuotta! 4.12.2022 Tarja Kaltiomaa