Aikaleima Copyright © Tyhjapaperi Tarja Kaltiomaa
TKK1202304071455

Blogikirjoitus julkaistu aiemmin Uusi Suomi –verkkolehden Puheenvuoro-palstalla.

 

 

 

Filosofia: Älyä vai tekoälyä

 

Ihmiskunta parka.

 

Ihminen lajina on maapallolle levinnyt ”Täyttäkää maa” porukka, eli biologinen nisäkäslaji. Nisäkäslaji, joka ihmettelee ihmettelemästä päästyäänkin, keitä me ihmiset oikein olemme. Teoriani on, että useat lajin edustajat ovat tietämättään tavattoman älykkäitä ilman tekoälyäkin. Onko tekoälystä puhuminen ja asian pitäminen framilla jonkinlainen tahallinen liiallisen älykkyyden peittäminen niiltä ihmisiltä, jotka eivät lainkaan koe olevansa älykkäitä ihmisiä?

 

Ihminen on eri teorioiden mukaan tullut maapallolle muutaman tuhannen vuotta sitten tai paljon paljon aikaisemmin. Olen taipuvainen ”uskomaan” moniin maapallon valtausprojekteihin.

 

Mistä ihminen on tullut?

 

Ihmislajilla ja monilla muillakin olennoilla on ollut ennenkin elämää, mutta nyt aurinkokunnassa sijaitsevalla maapallolla on ensimmäistä kertaa niin sanottua biologista elämää, jota tiedemiehet nykyään sanovat elämäksi ja maapalloa sanotaan eläväksi planeetaksi. Tämän teorian mukaisesti tutkaillaan avaruutta ja yritetään löytää sieltä maapallon kaltaista elämää. Sellaista saattaa olla, jo aurinkokuntia avaruudessa on useita. Nimittäin luontomaailmana maapallo ja sen elämä on auringon vaikutuksessa ja auringosta riippuvaista. Aurinkokunnan planeetat ovat keskenään symbioosissa.

 

Symbioosi on hyvin herkkä.

 

Aiemmin ihmisolennot ja vastaavat ovat eläneet maailmoissa, joissa ei olla niin herkkiä. Puhutaan muun muassa tunteiden puuttumisesta ja saatetaan pitää oivallisena, että kun koneella ei ole tunteita, se pystyy toimimaan paremmin kuin ihminen.

Olin tänään Luonnonfilosofian seuran luennolla Tiedetalolla ja aiheena oli Tekoälyn etiikka. Luennoitsija Mireille Farzan oli hyvin asiantunteva aiheen suhteen ja aloitti puheensa tuomalle esille moraalin ja etiikan. Ja sitten seurasi ainakin minulle yllättävä veto: tutkijana luennoitsija selvittelee aseteknologian tekoälymahdollisuuksia. Sinänsä on hyvä, että esitelmässä puhuttiin aluksi moraalista ja etiikasta. Luennolla oli keskusteleva ilmapiiri. Jokainen saattoi sanoa mielipiteensä esitelmän aikana esille nostetuista aiheista.

 

Kun katson maailmaa…

 

Olen usein miettinyt, miksi ihmiskuntaa vaivaa älyn puute, kun me elämme todella teknisessä ja kehittyneessä infrastruktuurisessa maailmassa. On kaupunkeja, liikennettä, tietokoneita, lentokoneita, satelliitteja, kulttuuria, kirjoja, näytelmiä, elokuvia. Ei mikään kovin tyhmä laji ole tätä voinut tuottaa.

 

Itselläni on tunne kuin äidillä, jonka lapset valittavat tekemisen puutetta. Kuitenkin tuon edellä olevan listan mukaan luulisi jokaisen ja jokaisessa iässä olevan ihmisen löytävän itselleen rauhanomaista ja kehittävää tekemistä.

 

Mikä saa nuoren tutkijanaisen tutkiskelemaan erittäin tehokkaita itsenäisesti ajattelevia asejärjestelmiä ja kehittämään näille tekoälyä. Luennolla tuollaisten koneellisten aseitten eräs tärkeä ominaisuus on niiden tehokkuus tappovälineinä. Mieluummin ajattelisin, että niiden tehokkuus olisikin vain pahaa unta ja olisi vain pelotteena, jotta sotia ei syttyisi.

Moraalista keskusteltiin ja mielestäni noiden asejärjestelmien moraalinen heikko lenkki on jo alussa: raha ratkaisee. Kuka tahansa, joka osaa tehdä rahaa voisi noita asejärjestelmiä tuottaa.

 

Kirjassani Kristillinen filosofia kerron mistä tässä maailmatyypissä on kysymys. Suosittelen lukemaan ja kehittämään ihmisälyä mieluummin kuin tekoälyä.

 

Tänään julkaisin e-kirjana uuden kirjan nimeltään Toiminnallinen ajattelu (Ellibs 2023). Kirjan sisältö on syntynyt vähitellen verkkokirjoituksina. Kirjan avulla lukija voi itse tutkiskella omaa ajattelutaitoaan. Onko sitä vai ei. Kirjan avulla omaa ajattelutaitoaan voi innostua parantamaan ja ajattelua harjoittamaan kaiken aikaa elämässä. Jospa tekoälyn tapaiset hankkeet silloin voitaisiin asettaa omaan asemaansa ihmiskuntaa ja ihmisiä palvelemaan eikä tuhoamaan.

 

Olen useasti esittänyt kirjoittajana sitäkin, että kun tietokoneet ja robotiikka niin tehokkaasti korvaa ihmisiä työpaikoilla, ihmisille tulee järjestää korvaavaa rahoitusta. Aluksi kansalaispalkka piristäisi kansantaloutta (veropohja vahvistuisi), yksityistalouksia, yrityksiä ja markkinataloutta. Tähän tekoäly olisi oivallinen ja tehokas apuväline. Koneet pitää maapallon fysiikkamaailmassa pitää ihmisen käytössä olevina apuvälineinä eikä alkaa kuvitella niillä olevan enemmän älyä kuin ihmisillä. Tässä suhteessa ihmisten pitää osoittaa älyn lisäksi myös viisautta.

 

21.2.2023 Tarja Kaltiomaa