Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1201801041523

TKK1202303091008

 

Kollokviolyhennelmä Ehdotus Suomen Filosofisen yhdistyksen kollokvioesitykseksi vuonna 2018. Aiheena Ajattelu.

 

Linkit korjattu 9.3.2023 TK

 

 

Call for papers: PSFC 2018

 

Ajattelun tiimoilla

 

Ihmisen ajattelu on mielen toiminto. Ihminen ajattelee siinä ympäristössä, missä elää. Ihminen, joka elää maaseudulla ja hoitaa kotieläimiään ajattelee eri tavalla kuin suurkaupungissa elävä ihminen. Ihminen, jolle sekä maaseutu että suurkaupungin elämä ovat molemmat tuttuja, ajattelee monipuolisemmin. Ajattelu on tarpeen elämässä selviytymisen kannalta. Ihmisen ajattelu on kehittynyt vuosisatojen saatossa. Ajattelu on ollut suppeampaa aikaisemmin ja elämänpiirin kehittymisen myötä, myös ihmisen ajattelu on kehittynyt. Väitän kuitenkin, että ajattelu on yksilöllistä ja sitä virittää tai rajoittaa muukin kuin pelkästään elinympäristö. Ajattelua yksilöllisessä mielessä joko virittää tai rajoittaa myös toimintapiiri. Nykyaikaisessa ympäristössä myös tietokoneet tuovat laajojen ihmisjoukkojen ympärille paljon uutta ajattelua virittävää toimintaa.

 

Ajattelun sanarunko on aika. Ajattelu liittyy elämään ajassa, aika-avaruudessa. Ajattelua voi olla suunnitteluun, ongelmanratkaisuun, mielihyvikseen, työn tekemisessä, runoudessa, taiteessa. Taide on ajattelua virittävää. Katsoja näkee esimerkiksi taidenäyttelyssä taulun, joka jää hänen mieleensä. Hän voi vielä myöhemminkin palauttaa mieleensä taulun tuoman mielikuvan ja ajatella taulun merkitystä. Hän vai ehkä löytää mielensä sopukoista vanhan muistijäljen, joka kiidättää hänet toiseen aikakauteen ja tuo syvältä sisimmästä mieleen ajatuksia, jotka koskettavat sielua kuin jotakin toista aikakautta.

 

Ihminen rakentuu niin, että hänellä voi olla sielullinen muistinsa. Sielullinen muisti liittyy käsitteeseen fenonyymi. Fenonyymi on ihmisen henkinen ilmiasu, kun fenotyyppinsä on hänen fyysinen ilmiasunsa. Ihmisen sielua koskettaessaan taide saa aikaan tunnereaktion, jossa ihminen voi ajatella ja muistaa enemmän kuin, mikä on hänen nykyinen ympäristönsä. Tunteellinen ihminen voi luonnollisella tavalla muistaa helpommin kuin ihminen, joka ei hyväksy omaa tunne-elämäänsä. Ihmisen tunteet liittyvät hänen ajatteluunsa ja voidaan sanoa myös ajattelutaitoonsa.

 

Ihmisen ympäristö, jossa hän ajattelee voi olla myös hänen toimintapiirinsä, joita voi olla työ, harrastukset, kotipiiri. Toimintaympäristökin voi olla ajattelua rajaava tai virittävä. Joskus ihmisen toimintapiiri käy hänelle ahdistavaksi, jolloin hän saattaa jopa pyrkiä siitä irti ja uuteen toimintaympäristöön. Ihmiset ovat ajattelun suhteen yksilöllisiä ja toimintaympäristön vaihtuminen voi yksilön kannalta joskus olla suotuisaa hänen elämänsä kannalta. Elämässä ajattelua tarvitaan joko paljon tai vähän. Toimintaympäristössä, joka on kovin viitoitettua, ajattelua ei tarvita kovin paljon ja kun ihminen on tottunut ajattelemaan ja voi elää eri ympäristöissä, ajattelua voi olla runsaastikin.

 

Suurimmalle osalle ihmisiä riittää ajattelun osalta, että he ihmisinä tulevat toimeen omassa

elinympäristössään. Ihminen elääkseen tarvitsee ruuan, vaatetuksen ja asumisen. Nämä saavutettuaan tai kun nämä asiat ihmisellä ovat, suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä. Ajatusrakennelmat, joita ihmisillä on harrastustensa myötä tai esimerkiksi uskonnon myötä, saattavat tarjota ihmiselle sellaisen sielullisen toimintaympäristön, jossa hän viihtyy hyvin ja josta hän ei halua eroon. Ihmiset, jotka ovat seikkailullisia, saattavat yksilöinä kaivata uutta toimintaympäristöä. Uskonto tuo sielullisen viitekehyksen ja ajattelullisen kodin ihmiselle jopa elämästä toiseen eläessään, joten maailman rauhan vuoksi uskonto on tarpeellinen ja on tarpeellinen myös monille yksilöille. Viitekehys toimii myös selityksenä, yksilönkään ei tarvitse kaikkea ajatteluaan toiselle ihmiselle paljastaa, vaan voi suoraan viitata uskontoonsa, josta tiedetään ne uskomukset, mitkä kyseiseen uskontoon liittyy. Tämä helpottaa siinä mielessä elämää.

 

Ajattelu on yksilöllistä ja siihen myös kiinnitetään huomiota maapallolla. Ihmiset tavallisesti voivat rauhassa ajatella, mutta silloin tällöin maapallon eri puolilta kuullaan uutisia esimerkiksi toisinajattelijoista. Ihminen on saattanut omassa toimintaympäristössään ilmaista ajattelua, joka poikkeaa muiden ihmisten mielipiteistä tai tavasta ajatella. Ihminen tuolloin tarvitsee toisen ihmisen tyynnyttelyä ja selitystä, mikä hänen ajattelustaan juontuvassa käytöksessään häiritsee muita ihmisiä. Kaikesta ajattelustaan huolimatta yksilö ei aina huomaa muiden reaktioita. Tähän tarvitaan vahvaa tukea ja ymmärrystä niiltä osaajilta, jotka omassa ajattelussaan ovat kehittyneet muita ihmisiä auttamaan. Ajattelu on yksilöllistä, mutta koko ihmiskunnan kannalta ajateltuna erilaista ajattelua edustavia ihmisiä tarvitaan, jotta aika-avaruudellisesti ihmiskunta voisi selvitä menneisyydestään tulevaisuuteen ja että tulevaisuus voisi olla ihmiskunnan kannalta hyvä.

 

Ajattelusta lisää kirjassani Tarja Kaltiomaa Toiminnallinen ajattelu:

Toiminnallinen ajattelu Johdatus filosofiseen ajatteluun Filosofia osaksi elämää  -  saatavana Ellibs-verkkokaupasta e-kirjana.