Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1200611021624

Linkit korjattu 23.2.2023 TK

 

 

Keltainen

 

Keltainen väri kiinnittää huomion. Keltainen on tiedon väri. Keltainen väri nykykulttuurissamme toimii huomio– ja varoitusvärinä.

 

Keltaisuudessa on neutraalisuutta suhteessa ihmisen sukupuolisuuteen. Nykyaikana sukupuolisuus ja seksuaalisuus korostuvat liikaa siihen nähden, minkälainen kyseisten käsitteiden huomioarvon suhteessa ihmispaljouteen tulisi ollakaan. Ihmisyydessä on paljon uutuuden ihmettelyä, paljon uutta. Meille kaikille länsimaisille ihmisille ihmetyksen aiheena on nopeasti kehittynyt infrastruktuuri: maailma on meille kaikille uusi. On paljon uusia taloja, uusia kulkureittejä, uudet kulkuvälineet, uusi tapa käsitellä tietoa ja tuottaa tietoa. Ihmiset kohtaavat keltaisuuden haasteet tietokoneidensa äärellä, kirjastoissa, lukusaleissa, jopa kirjakahviloissa. Sateisena harmaana päivän kuljen kuin vailla päämäärää ja saavun kirjakahvilan ovelle. Tartun kirjakahvilan oven ripaan, tuuli auttaa tempaisussa. Ovi aukenee. Sisätilan interiööri on rauhoittava, kirjahyllyt reunustavat seiniä kattoon saakka. Siellä täällä istuu ihmisiä lasin äärellä, lehteen tai kirjaan syventyneinä, keskustellen keskenään. Tilaan espresson, kompastelen tyhjää pöytää kohti. Istuudun, olen, elän, olen ihminen.

 

Keltaisuudessa on monia puolia, monia sävyjä. Keltaisuudessa on tiedon omaksumista, pohtimista, käsittelyä, tuottamista ja jakamista. Keltaisuudessaan, keltaisina päivinään, ihminen on seurallinen, hajamielinen, hän viittoilee käsillään, hän on eloisa. Keltaisina päivinään. Keltaisina päivinään.

 

Keltaisuus tarvitsee vastavoiman, vastakohtaisuutta, joskus pakenemista, yksinäisyyttä, hiljaisuutta. Keltaisuuden yksinäisyyden kaipuu on samankaltaista kuin auringon tahto hämyyn. Keltaisuudessaan ihminen joskus kulkee kohti luontoa, kohti metsää, kohti lehtoja, kohti heinän hiljaista keinuntaa. Kävely sadepäivänä metsässä auttaa. Saappaat jalkaan, sienikori käteen, soitto hyvälle ystävälle, kohta saavumme perille. Kun kori on sieniä täynnä, sienten perkuun aikana voi suunnitella crepsejä. Joku tekee lettutaikinan, joku lämmittää paistinpannua, joku silppoo sieniä, sipulia, suolakuppi esille. Sanoit, että tomaattia voi syödä joko suolan tai sokerin kera, sen muistan.

 

Kun aurinko porottaa kuumasti, kuljetko kohti metsän siimestä vai hiekkarantaa?

 

Tieto on raaka-ainetta, jota ihminen käsittelee ajattelullaan. Ihminen ihmettelee, ihminen ihmettelee maailmaa, ihminen on luotu ajattelemaan, ihminen pohtii, ihminen tarvitaan tietoa puntaroimaan. Kone on vain käden ja silmän jatke, tietokone. Huolella mietitty muistilappu kätketään kirjoituspöydän laatikkoon, jotta se voi ponkaista esiin vaatien silloin sen huomion, jonka se ansaitsee. Joskus, kun on sen aika.

 

Kaukokaipuu täyttää joskus suomalaisen haikean mielen ja hän joulun lähetessä asettaa levylautaselle Sylvian joululaulun…..