|
Aikaleima Copyright Tyhjäpaperi © Tarja Kaltiomaa TKK1202607101915
|
|
Olen tutkinut ensimmäisen filosofin Sokrateen
tekstejä, vaikka sanotaan niitten ei olevan. Vaalimisen arvoinen on ihmisen aika maan päällä. Ihmisen aika maan päällä on vain yhden elämän
pituinen. Sokrates filosofina arvosti ihmistä, vaikka tämän
elämä oli kuin kedon kukkasen elämä: kaunis, kaihoisa, lyhytaikainen,
ohimenevä. Sokrates teki työtä omien aikalaistensa hyväksi. Hän
oli ahkera nainen, ja häntä sekä hänen kirjoituksiaan arvostettiin niin
paljon, että häntä sanottiin mieheksi, niin paljon, että hänen tekstinsä
kelpasivat osaksi muiden aikalaistensa tuotantoa. Hän ei vain saanut jäädä
kertomaan asiasta aikalaisilleen. Hänen piti olla nöyrä kuin pahainen
koira kytkettynä muuriin ja hänen piti helpotuksekseen juoda myrkkymalja,
jonka sanottiin aiheuttaneen hänen kuolemansa. Luultavasti mikään
kuolemansyyn tutkija ei voi enää nykyään tätä todistaa, vaikka tiede toki
on nykyään kehittynyttä. Vaalimisen arvoinen on ihmisen elämä maan päällä. Kun ihminen on joutunut rikoksen uhriksi, selvitetään
tarkoin syyt, mitkä johtivat kuolemaan. Mitä ovat syyt, jotka johtavat ihmisen elämään? Biologisesti ihmiselämä saa alkunsa miehen ja naisen
yhtyessä. Yhtyminen saa alkunsa hääjuhlasta, hääjuhla voidaan
viettää, kun morsianta on kosittu, ja pariskunta on vakuuttunut siitä,
että alkavat yhteisen elämäntaipaleen. Parille voi sen jälkeen syntyä
heidän perheensä, siis lapset. Vaaliakseen perhettään ja pitääkseen
kotinsa hyvässä kunnossa, pariskunta tekee työtä itsensä, perheensä ja
lastensa hyväksi. Lapset saavat Suomessa käydä koulua, maassamme on
oppivelvollisuus lapsille ja nuorille. Rippikoulun lapset käyvät
teini-iässä ja rippikoulu on osa aikuiseksi kasvamista. Vasta
täysi-ikäisinä nuoret voivat solmia avioliiton, lain mukaisesti katsotaan
heidän olevan silloin niin kypsässä iässä, että pystyvät huolehtimaan
perheestään yhdessä. Parisuhde on vaalimisen arvoinen, vaikka perheeseen
ei siunautuisi lapsia. Pariskunta voi paremmin selvitä elämän karikoista
yhdessä kuin erikseen yksilönä, on sitten mies tai nainen. Vaalimisen arvoinen on maailma Olen viimevuosina katsonut melko paljon televisiota,
vaikka ei ole ehkä suosittua seurapiireissä sanoa katsovansa paljon
televisiota. Televisio on kuitenkin mielestäni yksi oivallisimpia
keksintöjä nykyään. Televisio on vaikuttanut ihmisten elämään
täysipainoisesti jo 1960-luvulta asti. Iltauutiset ovat monen katsojan
mielestä tärkeä nähdä joka päivä. On mukava nähdä omalta sohvaltaan, että
maailma on vielä olemassa uutisten mukaan, vaikka uutiset kertovat paljon
maailman huteruudesta ja epävarmuudesta. Nykyään ihmisajatteluun on tullut tietokoneet ja
tekoäly avuksi. Tekoäly on fraasikokoelma, joka pullauttaa
tietokoneen ruudulle vastauksia ei pelkän hakusanan perusteella, mutta se
voi vastata myös tietokoneen käyttäjän antamiin lausemuotoisiin
kysymyksiin. Näillä kysymyksillä on yhteys tietokantoihin, joilla tekoälyä
”koulutetaan”. Juuri tämä yleisö, kirjailijat ja muut tekstin tuottajat,
ovat monien tekoälytietokantojen sisällön tuottajia. Näiden kirjoittajien
vastaukset ovat tekoälyn vastauksia. Kätevien ohjelmakoodien ja
algoritmien avulla kone muodostaa näkyviin sellaisen vastauksen, jonka
arvelee olevan lähinnä kysyjän tarvetta. Mitä tekoäly, jota olen tottunut käyttämään, vastaisi
minun laittamaani kysymykseen ”Mönks ähki trotyäisäsi tops kyspessress
tänään?” Kokeilen, ja vastaus kuuluu: Tuo lause “Mönks ähki
trotyäisäsi tops kyspessress tänään?” ei vastaa mitään tunnettua
kieltä. Se muistuttaa enemmän leikillistä, fonologista “pseudokieltä” –
ikään kuin joku olisi kirjoittanut ääntämisen perusteella jonkin lauseen,
mutta ilman todellista sanastoa. Jos yritän tulkita sävyä, se voisi olla:
Sitten kysyin vielä maapallon kiertoliikkeestä ja
kellon kulkemisesta myötäpäivään ja sain tosi järkevät vastaukset. Olin vähän aikaa ällistynyt vastauksista, tekoäly
vaikuttaa kovin tietoviisaalta ja tietää tosi paljon. Niin myös tämä yleisö! Ihminen on lajina vaalimisen arvoinen: ihminen on
keksinyt myös tietokoneen! 30.6.2026 Tarja Kaltiomaa Esitetty Espoon Kirjailijat ry:n järjestämässä Kesän kirjapäivä -tapahtumassa 16.8.2026 Glimsin museoalueella.
|