|
Syneksi Syneksi on ihmisen ymmärrys — hänen käsityksensä — hänen pohdittavanaan olevasta asiakokonaisuudesta, ymmärtäminen jopa yksityiskohtineen. Korkeammassa ajattelussa ihminen tarvitsee syneksiä ajattelussaan ja syneksisen käsityskyvyn. Ihmisyyttä pohtivissa tieteissä syneksi on välttämätön. Ihminen on olentona itseään pohtiva olento, jolla on käsityskyky siitä, että on korkein luotu olento. Ihmisen ajattelu ja ajattelukyky ovat sen mukaisia, mikä on hänen henkisyytensä ja henkisyytensä taso. Jo edellä kerrotun käsittäminen (ymmärtäminen) vaatii syneksin ja syneksitajuisen ajattelun. On todennäköistä, että ajattelussa syneksi ei ole kovin luontaista ihmisellä silloin, kun hän pohtii laajoja kokonaisuuksia, jotka liittyvät ihmiselämään. Kuitenkin väitän, että jo lapsella on luontainen syneksitaju hänen leikkiessään leikkejään. Syneksi on ihmisolennolle luontaista ja on mahdollinen ihmiselle, kun hän saa elää rauhaisaa, suojattua elämää. Syneksi on korkean luovuuden edellytys ihmiselle. Esimerkkejä syneksistä ovat esimerkiksi sävelteos (nuottipaperisto). Sävelteoksen tekijä ymmärtää syneksin ja sen merkityksen, mutta hän luottavaisena ihmisenä jättää toisten ihmisten ymmärryksen varaan sen, minkä tämä voi kyseisestä sävelteoksesta ymmärtää. Syneksitajuinen ihminen ei voi ottaa vastuuta sävelteoksestaan koko sen tulevaksi elinkaareksi. Olisi liiallista niin vaatiakaan. Luominen, luovuus - taiteet, tieteet - vaatii syneksistä ajattelua. Syneksin voi ulottaa luodun teoksen tai luodun ajatusmallin eri osa-alueisiin. Syneksisesti voidaan tarkastella luodun asiakokonaisuuden olemusta, eri osa-alueiden vaikutussuhteita, asiakokonaisuutta aikaulottuvuuden osalta ja esimerkiksi käyttötarkoitusta tai –mahdollisuuksia. Luodun asiakokonaisuuden syneksinen ajattelu antaa lisäinnovaatiomahdollisuuksia teoksen luojalle ja myös muille kyseistä asiakokonaisuutta tarkasteleville ihmisille. Aikaleima 200605190111 Copyright © Tarja Kaltiomaa |
|
Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa Linkit korjattu 21.2.2023 TK |