|
Tyhjä paperi Copyright © Tarja Kaltiomaa Linkit korjattu 21.2.2023 TK |
|
Sievistely Onko sievistelyä enää olemassa? Sievistely ei taida nykyään olla muodissa. Sievistelyä kylläkin vielä näkee, joten sitä on olemassa, ja saa ollakin. Nostalgisesti muistelen lapsuusajan leikkejäni. Minulla oli tilaisuus käyttää vanhempien ihmisten nappirasiaa leikeissäni. Äidillä ja isoäidillä oli suuret nappivarastot. Nappeja oli kaikenmallisia ja kaikenvärisiä. Osa oli koreita hienoja nappeja ja osa arkisempia. Leikin napeilla usein. Lajittelin niitä värien mukaan ja niiden koon mukaan myös. Joissakin leikeissä napit olivat kuin lapsia, tyttöjä ja poikia. Tyttönapit olivat punaisia, vaaleanpunaisia, valkoisia ja keltaisia. Poikanapit olivat yleensä tummia ja sinisiä ja vihreitä. En lapsen mielikuvituksissani tiennyt mitään siitä, mitä maailmassa siihen mennessä oli sovittu esimerkiksi värien suhteen. Leikki oli vain viattoman, tietämättömän lapsen leikkiä viattomilla elottomilla esineillä. On kuitenkin joskus niin, että lapsen mielikuvituksessa oikeastaan mikään ei ole elotonta. Mielikuvitus tuo eloon ystäviä menneisyydestä ja kuljettaa heitä jonnekin, ehkäpä tulevaisuuteen. Kun olin jonkin aikaa kodin lattialla leikkinyt nappileikkejäni, todellisuus osui kohdalleni kuten olin nappileikeissä pohtinut. Minäkin olin yksi lapsista lastentarhassa. Lastentarhassa oli tyttöjä ja poikia, kullakin värinsä ja vaatteensa, lapsen aatoksensa. En enää tuolloin miettinyt, en luultavasti edes muistanut nappileikkejäni, mutta olin siellä siis kuin yksi nappityttö vain. Lapset kulkivat jonoissa ja lauloivat ryhmissä. Tädit olivat tuohon aikaan melkoisen tuimia. Nyt aikuisen nostalgisellakaan mielellä en nostalgisesti kaipaa lapsuutta enkä noita tarha-aikoja. En kaipaa nappejakaan. Sievistelyä kuitenkin kaipaan, siis kuin satujen sievää käytöstä ja menneiden aikojen käytöstapoja. En ole aikuisena ihmisenä osannut pitää kiinni siitä, miten lapsena usein varmaankin, jos lapsena edes osaa mitään tarkoittaa aikuisuutta varten, ei osaa, mutta mitä toivoisin itselleni tarkoittavani. Nykyajan julma raadollisuus käytöstavoissa on vaikeata hyväksyä. Sievistely enimmin aikuisena unohtuu lähinnä kaljaa liikaa nautittuaan. Nostalgian nimissä ainakin liiasta kaljan juonnista ja liiasta viinistäkin siis on järkevää luopua. Väärinkäsityksiä, niin, en ollenkaan ihmettele, me ihmiset tulemme jotkut marssista ja jotkut varmaankin jopa ulkoavaruudesta. Lapsuuden ajan sievistely on tärkeä voimavarapussi myös aikuisena, joten lapsuuden nappileikkejä en unhoittane milloinkaan. |