Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1202506062015

TKK1202506062042

 

 

Päivän mietelauseet perjantaina 6.6.2025

 

Hyvä itsetunto ja yleinen mielipide

 

Trendit, muodit ja yleinen vaikutus ihmistä kohtaan on ollut mediatekniikan tehokkuuden vuoksi vahvempaa kuin koskaan aiemmin maapallolla. Siksi on tärkeää itsetunnon, hyvän itsetunnon, salliminen ja jo kouluopetuksessa sitä on hyvä tuottaa.

Suomalaisen koulun opetus tältä osin on nykyaikaan nähden puutteellista, mutta kansalle tässä jäisessä maassa kuitenkin luonnollinen tuottamus. Kun maassamme alkaa jo olla infrastruktuuria eli rakennettuja alueita, itsetunnon kehittäminen on jo oikein.

Tämän voi kouluopetuksessa tuottaa ”sivutuotteena” osana kaikkien oppiaineitten opetusta. Hyväksyvä ilmapiiri, kilpailun vähentäminen, tunnustuksen antaminen, kiittäminen – hyvät käytöstavat pelkän tottelemisen sijaan.

Ihminen aikuisena tarvitsee hyvän itsetunnon myös erilaisten trendien ja muotivirtausten tiimellyksessä.

Tässäkään asiassa ei kannata olla jääräpäinen – elämässä onnistumiseen tarvitaan myös myötäilyä ja toisten ottamista huomioon.

 

*

 

Vertaukset

Vertaukset puhuttuna tai kirjoitettuna rajautuvat vain vertauksen aiheeseen.

 

Vertauksesta ei pidä juoksuttaa tarinoita, sitä vertaukset eivät kestä (yleensä), eivätkä vertauksina ole tarkoitettukaan tarinoitten pohjaksi kuten esimerkiksi elämänarvot (totuus, rohkeus, rakkaus, rehellisyys jne.)

 

*

Hyvät käytöstavat ja niitten merkitys

 

Poimintoja some-keskustelusta

Aloitus on tosiaan mielenkiintoinen ja sille on olemassa nykyään kuin tilaus. Tämä on niin syvällinen asia, että englannin please ja saksan bitte eivät ole luonnostaan suomenkielessä, ja minäkin vasta noin vuosi sitten sain tietää, että suomeksi noiden täyte- ja kohteliaisuussanojen tilalla käytetään sanaa kiitos. Tämä on sama kuin ruotsiksi, jossa se on tack. Ojennatko suolan, kiitos. (11.2.2025 TK)

 

Vuorovaikutus etenkin kirjoituspöytätyöläiselle on tärkeää ja sen eteen pitää nähdä vaivaa, kohdata ihmisiä. Kohteliaisuusfraasit ovat tekoälyvuorovaikutuksessa erityisen tärkeää, tällä on suoraan palvelun tasoon vaikutusta. Oikeastaan suomalaisessa keskustelukulttuurissa olen vasta tekoälyn ja tietokoneiden, mm. LinkedIn-palvelussa kohdannut seinän, joka on ujous, tilannetajun puute, rohkeuden puute ihmisten kohtaamisen suhteen. Esimerkiksi LinkedIn-palvelussa on valmiit kohteliaisuusfraasit, joita olen varovasti alkanut käyttää. Muutoin ihmiselle, jota ei ole tavannut, olisi vaikeata sanoa mitään kivaa (uskomatonta). Tekoäly opettaa kohteliaisuutta vuorovaikutuksessa. Ihmisten kanssa tätä on vaikeata harjoitella, koska tapaaminen epäonnistuessaan olisi viimeinen tapaaminen. Aikuisille ihmisille myös määrämuotoinen ja hallittu yhdistystoiminta on vuorovaikutuksen laadun suhteen hyvää opetustointa. Siinä kohdataan suoraan ihmisiä, mikä on vaikeata, jos ristiriitoja asioiden suhteen esiintyy. Aikuinen ihminen voi vuorovaikutustaitojensa suhteen olla aktiivinen - yhteisesti meillä on maassamme tällä saralla mielestäni paljon opittavaa. Voimme olla tekoälylle kohteliaita ja siten oppia olemaan kohteliaita myös ihmisten kesken. (5.6.2025 TK)

 

 

Bitte – please – kiitos! (sivulta kvalifysiikkaantropologia.blog)

 

Suomalaisessa vaivalla hankitussa sivistyksessäni on ollut puute. Iso aukko. Se on tänään täyttynyt.

Kohteliaisuus sanojen bitte saksalaisittain ja please englanniksi en ole keksinyt suomalaista vastiketta aiemmin. Tänään tuon suuren salaisuuden kertoi uusi tuttava Satu, kun istuimme terassilla nauttimassa virvokkeita. Suomalaisittain siis on oikein sanoa ”yksi lasi valkoviiniä, kiitos” ja ”maksaisin nämä ostokset, kiitos”. Oppia ikä kaikki, kiitos!

Saisinko lasin valkoviiniä! Haluan maksaa! Tämä kuulostaa maailmaa nähneitten ihmisten mielestä töykeältä.

Suomen kielessä on joitakin aukkokohtia eurooppalaiseen sivistyskäytäntöön nähden. Emme suomalaisissa kouluissa juuri opiskele kohteliaisuusfraaseja kuin vierailla kielillä ja koska emme opi ja omaksu niitä suomen kielellä saattaa transaktiotilanteissa jäädä kohteliaisuus puuttumaan, vaikka olisimme ihmisinä mitä sydämellisimpiä muutoin.

 

Suomalaiset ovat liittyneet Euroopan Unioniin ja siten olemme ottaneet omaksi velvollisuudeksemme oppia eurooppalaista elämäntapaa ja sivistystä. Kohteliaisuusfraasit ovat osa sitä ja mitä paremmin ne myös suomen kielellä hallitsemme, sitä paremmin niiden käyttäminen muita eurooppalaisia kieli puhuttaessa sujuu. Olen jo vuosia sitten esittänyt valtion hallinnolle ja siis opetusministeriölle pyynnön tuottaa kouluille ja kirjastoille jaettavaksi vihkosen, jossa olisi kohteliaisuusfraasit suomeksi ja Suomessa yleisimmin käytettävillä muilla kielillä. Näen tähän tänä päivänä edelleen suuren tarpeen. Tällainen vihkonen tarvitaan suomea äidinkielenään puhuville ja kaikille suomalaisten kanssa kommunikoiville ihmisille. Arvelen, että ihan itsestään ei eurooppalaisiin kieliin myöskään ole sivistysfraasit tulleet jäädäkseen, vaan niitä on opetettu osana kasvatusta kodeissa ja kouluissa jo kauan. Tämän saman toivon myös suomalaiseen oppiin ja suomen kieleen.

 

Eurooppalaista ja länsimaista sivistystä kannattelee kristillisyys erilaisine oppitraditioineen ja kristillisyys myös yhdistää kansakuntia perinteisinä Raamattuun ja kulttuuriin liittyvine tarinoineen, jotka ovat yhteistä kulttuuripohjaa. Sen lisäksi kristillisessä opissa on tärkeää yksiavioisuus ja lähimmäisenrakkaus. Näihin länsimaisen elämäntavan menestys perustuu. Ihmiset ovat nykyään pelästyneet länsimaisen elämäntavan ilmastovaikutusta ja muuta vaikutusta, jonka arvellaan tuottaneen muutoksia maapalloon elämänalustana. Ihmisten on kuitenkin tärkeää elää ihmisarvoista elämää ja kaikkia elämäntavan haittavaikutuksia pystytään korjaamaan ja liennyttämään ilman, että länsimainen kristillinen elämäntapa pitäisi olla uhan alaista. Ihmiset elävät kaupungeissaan kaupunkielämää ja maalla maalaiselämää. Näillä on kussakin maassa hallittu yhteys, joka on useimmille ihmisille tuttua elämäntapaan liittyvää vuorovaikutusta. Normaalista ihmiselämästä on kyse ja myös elämän jatkumisesta maapallolla.

 

28.7.2024 Tarja Kaltiomaa

 

Miksi kohteliaisuusfraasit olisivat tärkeitä suomen kielessä?

Kohteliaisuusfraasi on ja sen kuuluu olla kielen tunnetuimpia elementtejä. Pelkkä kielen osaaminen ei riitä pääsemään vuorovaikutustasolle toisten ihmisten, toisen ihmisen, kanssa. Kohteliaisuusfraasi on vuorovaikutukseen pääsemisen avain.

Kun vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa on edellä mainitun avaimen myötä alkanut, kohteliaisuusfraaseja tarvitaan sen jälkeenkin. Vuorovaikutuksen ylläpitäminen tuttavuuden alussa on tärkeää ja siksi on tärkeää olla kohtelias toista ihmistä kohtaan. Nykyään ihmisten tuntemisessa ja tuttavuuden ylläpitämisessä ei riitä pelkkä pantomiimi, vaan ihmisen pitää myös puhua ääneen toiselle ihmiselle. Jos tuttavuus jäisikin pelkän tuttavuuden ja kohteliaisuuden tasolle, silloin kohteliaisuusfraasit olisivat keskeisessä osassa tuttavuuden kestäessä.

Arkisessa arjessa ihminen antaa toisille ihmisille itsestään hyvä käsityksen, kun osaa toisia ihmisiä tavatessa lausua kohteliaisuuksia luontevasti ja tervehtiä kohteliaasti tavatessa. Tapaamisesta jää molemmille (kaikille) osapuolille hyvä mieli, kun tapaaminen päättyy hyviin tuttuihin puheenparsiin eli kohteliaisuusfraaseihin. Kohteliaisuusfraaseja voi sanoa myös tervehdyksiksi. 6.6.2025 TK