|
Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa |
|
Ajankohtaista Verkkosivusto Tyhjäpaperi Copyright Tarja Kaltiomaa 24.8.2026 OTE KIRJASTA KVALIFYSIIKKA 3 Kristillisen maailmankuvan merkitys kirjan Kohti
kristillistä kulttuuria mukaan
Kirjoitan muutamia muistiinpanoja kirjan Kohti
kristillistä kulttuuria eri aiheista, joilla on merkittävä kohtaavuus
siihen, mitä olen kirjassani Kristillinen filosofia (kirjoitettu
vuosina 2001 – 2005) kertonut. aiheesta ihmisen henkinen jatkumo. Kirja Kohti kristillistä kulttuuria (Kristillisen
kulttuurin liitto 1948) antaa vahvistusta käsityksilleni ja
kirjoituksilleni kristillisen uskonnon merkityksestä lajioppina. Kirjassa kerrotaan näin: ”Muiden maailmankatsomusten
pettäessä on käynyt yhä selvemmäksi, että kristinusko tarjoaa ainoan
kestävän pohjan, jonka varassa henkiset arvot voivat jälleen tulla
ihmisille eläviksi”. (sivu 7) Maailmallinen värioppi mielestäni jo kuten kirjassani
Kristillinen filosofia kuvaan, on eräänlainen henkimaailman nosto ja
siirtymä nykyiseen biologisen ihmisen luontomaailmaan. Sivulla 45
kerrotaan muun muassa perintötekijöitten väriominaisuuksista kromosomeista
väririhmoina. Tätä tulosta tiede ei saa koko populaation tasolla, joten
hienovarainen, erittäin diskreetti tutkimus voi kohdistua luontomaailman
osalta maailmanjärjestyksen jatkuvaan huolehdintaan osallistuvien
vastuunkantajien osalta, jotka tässä nykyisessä maailmassamme ovat
kuninkaallisia, aatelisia ja muuta ylhäisöä, jotka omana
kirjoitusajankohtani Milleniumin jälkeen ovat usein taiteen, tieteen ja
politiikan eliittiä. ja monissa maissa kuningashuoneitten perillisiä ja
henkilöstöä. Sivun 46 ja edellisen sivun sisältö mielestäni kumoaa
sellaisen nykyisin viljellyn käsityksen, että ihminen olisi homogeeninen
henkiseltä perimältään tai ihmisinä, ihmisellä lajina on
sisäänrakennettuna hierarkia ja arvojärjestys. Myös sen vuoksi
yleiskäsitteenä ihmisarvo tukee maanpäällisen ihmisen lajijatkuvuutta
paremmin kuin yleiskäsitteenä ja yleisenä elämänarvona tasa-arvo, jolla on
käsitteenä ja elämänarvona erillinen merkitys nimenomaan miehen ja naisen
avioliiton solmittuaan saman perheen aikuisina tasa-arvoisuus yhteisten
asioittensa sopimisessa. Sivut 51 – 52 saivat kirjoittamaan muistikirjaani
Johtopäätös: Omienkin tutkimusteni perusteella on, että kristillinen oppi
on ihmislajioppia. Perustelu: Ihminen on peräisin aiemmista
henkimaailmoista. Nykyinen maailma on uusi maailma. Perustuu elämän
alustat plattamaailmat tuleminen mannerlaatat => maapallo pallomaisena
elämänalustana uusi elämänalustamuoto + aurinko maapallon jälkeen luotuna
tarpeellisena valon lähteenä aurinkokunnassa + maapallonäkymäplaneetat
aurinkokunnassa (Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus – planeetat) Sivulla 56 kerrotaan merkittävistä ihmisen
tahdonvoimaan ja omaan tahtoon perustuvia havaintoja, joita nykyaikaisen
tiedotusvälineitten tarjonnan äärellä voi pohtia. Maailmojen luontia
varten on laadittu erilaisia vastakkaisuuksien näkemyksiä, joita voi
nykyään myönteisessä talouskehityksessä alkaa tulkita myös
vastakkaiskohdakkuuksina psykologiassa ja antropologiassa. Sivulla 57 on tärkeää kirjoitusta, joka sivuaa
käsitettä mentaalihygienia myös tarkoittaen uskonnon ja sen puhtaan opin
merkitystä yleisessä yhteiskunnallisessa elämännäkemyksessä. Oman
käsitykseni mukaan tämä on erittäin tärkeää myös tehostuneen
tiedotustekniikan vuoksi, joka on kokonaan tapahtunut kirjan Kohti
kristillistä kulttuuria julkaisemisen jälkeisinä vuosikymmeninä. Kirjassa
mainitaan käsite ”sähköpilvi”, joka näyttäisi nykyaikana sisältävän
nimenomaan tiedotusteknologian eri mahdollisuudet, internetin,
tietokoneet, television ja puhelinteknologian. Sivulla 61 kerrotaan yleisesti kristillisen opin
piirissä elävien ihmisten tiedesuhtautumisesta, jonka sanotaan usein
olevan melko torjuvaa uusia tieteen virtauksia kohtaan. Mielestäni
torjuvuudelle on vankat perusteet, kun katsotaan asiaa ylävinkkelistä
ottaen huomioon, mistä tässä maailmassa on kysymys. Maailmamme ei ole
tarkoitettu jonkinlaiseksi tieteen koekentäksi, vaan kyseessä on ihmisten
maailma, ihmiskunta. Mielestäni maailmassa hyvin eri elämäntapojen ja
kulttuurien piirissä saatetaan hyväksyä tieteellisen kehityksen
riemuvoittoja ja teknologian edistymistä, mutta niitä ei pidä käyttää
biologista ihmislajia vastaan. Muun muassa sotateknologiassa on tehty
tiedetutkimusta, jossa pyritään tuhoamaan ihmisiä tehokkaan teknologian
avulla. Tämän maapallon luontomaailman vastaisuudesta silloin on kysymys.
Totean kuitenkin, että myös maapallo on avaruudellinen planeettatyyppi,
jolloin luonnollisia puolustustaitoja pitää pitää yllä, muun muassa
armeijan taitoja, koska sille on pitkä maanpäällinen historia. Tarve
sotateknologian tuottamiseen pitää nykyään todeta maitten välisten
liittoutumien avulla. Kansallisvaltioille on perusteensa maan päällisessä
elämässä, onhan ihmisten tarvitsemat palvelut helpompaa tuottaa
maakohtaisesti kuin jonkinlaisena silloin tällöin esiintyvien
universaalikäsitysten mukaisesti. Kerron kirjassani Kristillinen filosofia
tästä aiheesta yleispiirteiltään. Kirjan Kohti kristillistä kulttuuria
löytyminen työpöydälleni on ollut mahtava onnenkantamoinen. Siten olen voinut monilta osin vahvistaa omia
teorioitani ihmiskunnasta ja elämän jatkumisesta maapallolla ja
aurinkokunnissa. Vanhaan luomakulttuuriin on perinteisesti ihan
maailman alusta saakka liittynyt sekä optimismia että pessimismiä. Tätä on
aina sanottu kärryn vetämiseksi ja työntämiseksi. Kun tehdään
johtopäätöksiä merkittävistä luovuuden tilanteista, silloin hyväksytään
kaikki käsitykset, mutta toisaalta pitää varoa myös sitä, että
ymmärryksessä ihmiskunnan puolustaminen ja myönteisen ilmapiirin
vahvistaminen maailman taloudessa nähdään tärkeäksi myös elämisen
motivaation ylläpitämiseksi. Kristillisessä maailmankatsomuksessa on aina
suhtauduttu sallivasti erilaisten yksilöllisten mielipiteiden ilmaisuun,
mutta kaikessa pitää kunnioittaa kansalaisten itsemääräämisoikeutta
itsensä suhteen siten kuin maan kulttuurin mukaan on toivottavaa.
Kristillinen elämäntapa, jonka keskeisiä arvoja ovat yksiavioisuus ja
lähimmäisenrakkaus, voidaan nähdä pitkäaikaisena elämäntavan kestävyytenä
ja siten lajioppina, joka voi olla tavoitteellinen hyve eri kulttuureissa
maan päällä. Kirjassani Kristillinen filosofia kerron
monipuolisesti, mutta ne tietenkään tyhjentävästi, eri elämänarvoista,
joiden avulla ihmiset voivat puolustaa hyvää elämäntapaa ja luovuutta
elämässään. 24.6.2026 TK Konkluusio – kirjoitustehtävän täydentyminen
Kuva
KONKLUUSIO 20260611 TARJA
KALTIOMAA löytyy Facebook-sivultani. Konkluusio on päätelmän tai päätelmäketjun
tulos, jonka päättely oikeuttaa ja jota päättely tukee.
Missioni on tullut konkluusio-vaiheeseen, kerron
miten.
1.
Vuosina 2001 – 2005 kirjoitin kirjan
Kristillinen filosofia, aluksi kirja on ollut neliosainen käsikirjoitus,
sen lyhennelmä on julkaistu vuonna 2013 Elisa Kirjan Kirjoita itse
-osastolla, sittemmin store.ellibs.com-kirjapaikalla myyntikirjoina. Koko
käsikirjoitus julkaistu painettuna kirjana nimeltään Kristillinen
filosofia, Mediapinta 2022, Tarja Kaltiomaa.
2.
Jatkoin kirjoittamista, taloudellinen tuki
on Varma-työeläke ja vanhuuseläke suomalaisen sosiaaliturvan mukaisesti.
3.
Perustin Helsingin yliopiston kahden
professorin suosituksesta aiheesta verkkosivuston vuonna 2006, jonka nimi
oli aluksi www.kolumbus.fi/tyhjapaperi ja vuodesta 2023 alkaen
www.tyhjapaperi.fi ja perustin toiminimen Toiminimi Tyhjäpaperi Copyright
Tarja Kaltiomaa, Y-tunnus: 2490009-7, kirjailija (mm. Kristillinen
filosofia –kirjoitukset), filosofi, valokuvaaja ja runoilija, blogisti
4.
Kirja Ruusunmarjoja piikkipensaissa
Vuoropuhelu Simonen kanssa julkaistiin vuonna 2016. Myös tämä kirja on
siirtynyt Elisa Kirjasta myyntipaikalle store.ellibs.com.
5.
Vuosien 2013 – 2024 syntyi ajatuksia,
joista tullut uusi antropologian tutkimusnäkökulma nimeltään
kvalifysiikka, nyt julkaistuna kaksi kirjaa kvalifysiikasta Kvalifysiikka
alun alkaen (2025) ja Kvalifysiikka 2 (2026). Tekeillä Kvalifysiikka 3.
6.
Kirjasta Kohti kristillistä kulttuuria
(KKL 1948) luin keväällä 2026 kolmesta vallitsevasta länsimaisesta
maailmankuvasta. Kirjassa on maailmankuvien kuvaukset, mutta kerrottiin,
että maailmankuvat olisivat sellaisenaan menettämässä valta-asemaansa ja
oltiin eniten huolissaan kristillisestä kulttuurista. Kirjan
taustahenkilöitä ovat mm. Aatos Alanen, Julius Alanen, Yrjö J.E. Alanen,
Aarne Anttila, Gösta Becker, U.J. Gastrén, J.G. Granö, Olli Heikinheimo, V.
A. Heiskanen, O. K. Heliövaara, Rafael Holmström, Eero Ilvonen, Olavi
Kares, M. Lappi-Seppälä ja kirjoittajia Arvo Lehtovaara Einar W. Juva,
Eino Sormunen, V.A. Heiskanen, S. Kilpi, T.P. Virkkunen, Pentti Kaitera
sekä Jouko Vuorinen muutamia mainitakseni.
7.
KONKLUUSIO on, että länsimaisessa
kulttuurissa voi olla kivijalkana nämä kaikki kolme vallitsevaa
maailmankuvaa: Kristillinen maailmankuva (nykyään kirjan Kristillinen
filosofia myötä lajioppia), Ideologinen maailmankuva (kiinnostus, taide,
tiede, uusiutuminen) ja Materialistinen eli tieteellinen maailmankuva
(liikenne, tietokoneet, materiakierrätys teollisuudessa).
8.
Kirjan Kohti kristillistä kulttuuria
kirjoittajat 1900-vuosisadan puolessa välissä sotien jälkeen eivät kirjan
mukaan uskoneet minkään edellä mainitun maailmankuvan kestävyyteen kohti
tulevaisuuksia, ja he olivat kirjassaan eniten huolissaan kristillisestä
kulttuurista, vaikka tällä on länsimaissa ollut hengellinen valta-asema jo
kauan alkaen vahvistua vähitellen ajanlaskun aikana edellisen 2000 vuoden
mittaan.
9.
Kun kristillisyys uskontona ja myös
biologisen ihmislajin lajioppina voi saada lisää vahvistusta
ihmiskäsityksestä, jossa on ihmisen henkinen jatkumo perustana,
länsimainen elämäntapa voi jatkossa tukeutua näihin kaikkiin kolmeen
vallitsevaan maailmankuvaansa. Materialistisessa maailmankuvasta,
nykyisestä tieteellisestä maailmankuvasta, on puuttunut lähes kokonaan
lajin jatkumisen perusajatus ihmisen henkinen jatkumo, joka on kerrottu
kirjassani Kristillinen filosofia.
10.
Konkluusio: elämä jatkuu. 12.6.2026 Tarja Kaltiomaa (muokattu 23.8.2026 TK) * Perinteiset antiikin ajan alkuelementit
Perinteiset antiikin ajan alkuelementit ovat maa,
vesi, ilma ja tuli. Kiinalaisessa kulttuurissa näitten elementtien
lisäksi tunnetaan tuuli ja tyhjyys. Kirjoittajana ja filosofina olen vuosien mittaan
pohtinut alkuelementtejä. Antiikin ajan alkuelementit tulee jokaisen
fyysikon tuntea, ja niistä voi etsiä tietoa kirjallisuudesta.
Alkuelementit ovat muutakin kuin luettelo, joka pitää maailmaa koossa.
Alkuelementit osoittavat myös luovuutta, Luojan ja ihmisen. Ihmisen
tehtävänä maapallolla on pitää yllä tietämystä luomakunnasta, ja tähän
työhön on niin pian maan päällä, kun se on ollut mahdollista osallistuneet
monet kirjoittajat, runoilijat ja tieteilijät. On ollut jokaisena aikana
tärkeätä kirjata muistiin, osaksi kirjallisuutta, kyseisen ajan maailmaa
koskevat havainnot. Maan päällä ihmisten on ollut tärkeää yhtä hyvin
säilyttää jo saavutettu maailman tila, luovuuden ja tehdyn saavutukset
todellisuudessamme, ja myös samaan aikaan kirjata havaintoja, jotka
saattavat viitata tulevaisuuteen tai sellaiseen todellisuuteen, joka ei
vielä ole ollut ihmisten tietämystä maailmasta. Ihmisarvo on loukkaamaton elämänarvo. Samoin loukkaamaton elämänarvo on ihmiskunta ja sen
merkitys. Alkuelementit pitävät koossa sellaista
perustietämystä, johon aikoinaan tutkimuksillaan päätyivät tiedemiehet,
jotka tutkivat elämänalustana uutta maapalloa entisen plattamaailman eli
alun alkaen henkismaailman vaiheen jälkeen. Tunnetut antiikin ajan
alkuelementit ovat olleet aluksi näkemyksiä, jotka on pitänyt tuottaa
tarpeeksi vahvaksi tiedoksi ihmisille, kirjoittaa niitten havaitsemiseen
koskevat mietteet kirjalliseksi muistioksi tai suulliseksi perimätiedoksi,
jotta niitten varaan on voitu luottaa uuden maailman pysyvyys. Vanhat
alkuelementit ovat perusta, johon maailman luomisvaiheita on voitu todeta
ja niiden osalta tietämystä on jo kauan pidetty luotettavana. Fysiikan lakina ehkä tunnetuin vanhojen tiedemiesten
keksintö on ollut painovoima. Painovoiman tunnistaminen ihmiseksi syntyneen
tieteilijän toimesta on ollut Heureka-lausahduksen arvoinen oivallus.
Tekoäly kertoo: ”Painovoiman (eli gravitaation) löytyminen ja ymmärtäminen
perustuu kahden merkittävän fyysikon, Isaac Newtonin (1600-luku) ja Albert
Einsteinin (1900-luku), tutkimuksiin.” Painovoiman löytyminen tunnetaan
myös niin sanottuna Arkhimedeen lakina, jossa tieteilijä varmistuttuaan
asiasta toteaa, että omena ei kauas puusta putoa. Tämän lausahduksen
kestävyys on vailla vertaa, mutta päätelmissä on kahta tulkintaa. Yleensä
nykyään lausahdus palvelee sukuominaisuuksien siirtymistä sukupolvissa,
mutta alkujaan tiedemies on ollut yksin asiansa kanssa. Ei hän ole voinut
säikäyttää kanssaihmisiään tuon lausahduksen muulla tulkinnalla, mutta
tärkeää on oivalluksen siirtyminen muinaisajoista jopa nykypäiviimme,
millä merkityksellä sen ”muistammekaan”.
Arkhimedeen löytämäksi fysiikan laiksi kuvataan myös kappaleen
volyymin käsityksen löytäminen: ”Arkhimedeen laki on fysiikan peruslaki,
jonka mukaan nesteeseen tai kaasuun upotettuun kappaleeseen kohdistuu
ylöspäin suuntautuva voima, noste. Nosteen suuruus on tarkalleen
yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän nesteen tai kaasun paino.” Maan
vetovoiman merkitys on todettu jo varhain ehkä Mesopotamian aikakaudella,
mutta nykyaikainen kirjoitettu ja painettu tieteellinen näkemys jäisi
tämän fysiikan lain alkuperää vaille, jos sen ilmaisua ja oivallusta ei
löydettäisi vanhoista runoelmista ja legendoista. Moni tieteellinen
tosiasia on voitu todeta ja sittemmin sitä on viety sukupolvissa eteenpäin
normaalin elämän käsityksenä suullisena perintötietona. Suullisen
perintötiedon vahvistamiseksi on käytetty muita keinoja kuin nykyään
tunnetuinta painettua sanaa. Tietoja on voitu periyttää esineistön,
kuvapatsaitten ja rakenteisiin tehtyjen piirrosten avulla. Nykyaikana sanomalehdessä oli artikkeli
gravitaatiosta ja siinä gravitaatiota eli painovoimaa ehdotettiin
avaruudelliseksi astrofysiikan laiksi. Asia on kuitenkin myöhemmin voitu
todeta olevan päinvastoin. Astrofysiikan tärkeä laki ei ole gravitaatio,
joka on maan päällinen fysiikan laki, vaan sen sijaan astrofysiikassa
käytettään preventiota käsitteenä eli torjuntaa,
torjuntavoimaa. Tämä käsite ja siis astrofysiikallinen voima estää
tärkeitä avaruudellisia kappaleita kuten planeettoja törmäämästä
toisiinsa. Kirjallisuudessa saattaa olla mainintoja listaan
lisäämistäni alkuelementeistä, ja siten tutkimuslaari on tyhjentymätön. On
oivallista löytää vanhastaan sellaista, mitä voisimme pitää nykyaikana
uutena. Hakukoneen kertomaa otsikon kysymykseen hakusanana
”Perinteiset antiikin ajan alkuelementit”: ”Antiikin Kreikan ja Rooman kulttuuriperintö nojaa
vahvasti neljään pääpilariin: humanistiseen filosofiaan,
klassiseen arkkitehtuuriin, mytologiaan sekä
luonnonfilosofisiin elementteihin. Nämä teemat muodostavat perustan
koko länsimaiselle sivilisaatiolle.
Maan päällisen elämää luotsaavat ja myös rajoittavat
fysiikan lait opitaan opinahjoissa jokaisen sukupolven perustiedoksi.
Ihmiskunta on edennyt ymmärryksessään ja ajattelussaan jokaisena
vuosituhantena vuosisatojen mittaan. Historian tapahtumat, menneisyyden
kirjallisuuteen tehdyt merkinnät, ovat tärkeitä nykyihmisen tietää, jotta
olisi mahdollista ymmärtää, että kun on menneisyys on myös tulevaisuus.
Ihmisen tulee suuntautua kohti tulevaisuutta ymmärtäen menneisyytensä maan
päällä. Ihminen ei ole vain irrallinen hetken ilmiö, tomun ja tulen
tanssi, vaan ihminen on kulttuurisen ja henkilökohtaisen (tai
jommankumman) evoluution fyysisen ja henkisen yhdistelmä, sielullinen
ja/tai henkinen ihminen. Ihmisellä on fenotyyppinsä – se, miltä näyttää
ulkonäkönsä puolesta, sekä fenonyyminsä, joka voi olla ihminen sielultaan,
tai voi olla henkensä kulkeissaan, joka tapauksessa varjelemisen arvoinen.
Maan päällä jokainen vastaa itsestään, mutta ympäristönsä voi rakentaa
niin, että myös yhteiskunnan, yhteisön tai yhteisöllisyyden vastuu on
turvanaan. Kristillisen opin, uskonnon, merkitys on tärkeä juuri tässä
merkityksessä. Tavalliseen ja siis normaaliin ihmiselämään ja sen
ymmärrykseen riittää sinänsä vanhastaan perinteisten alkuelementtien
tuntemus. Syvällisempi fysiikan ja astrofysiikan lakien ymmärrys ja niistä
tietäminen tavallisesti tarkoittaa tarkempia opintoja, jolloin ihmisen
tietämys on syvempää ja siten usein ammattimaisempaa tietämystä.
Vuosisatojen mittaan kokonaisuutena voidaan todeta, että oppineisuus on
yleisesti yleisempää nykyään kuin aiempina vuosisatoina. Onhan
valistusfilosofien ansiota kouluopetuksen yleistyminen jopa siihen, että
Suomessa on vuodesta 1923 asti ollut voimassa yleinen oppivelvollisuus.
Silti yksilökohtaisesti ihmisen mahdollisuudet ymmärtää ja omaksua tietoa
ovat erilaiset. Ihminen on biologisesti fenotyypiltään lajina ihminen,
mutta henkisesti ihmisten olemus, fenonyymi, poikkeaa suuremmalla kirjolla
toisistaan. Siten tietojen omaksuminen, erilaiset lahjakkuudet ja ihmisten
henkiset ominaisuudet ovat yksilöllisiä ihmislajissa. Viitteitä
yksilöllisyyden kehkeytymiseen voi saada antropologisten, psykologisten ja
historian opintojen myötä. Maailmankuvan kehittyminen myös elementtien
osalta
Historian tapahtumat, menneisyyden kirjallisuuteen
tehdyt merkinnät, ovat tärkeitä nykyihmisen tietää, jotta olisi
mahdollista ymmärtää, että kun on menneisyys, on myös tulevaisuus. Ihmisen
tulee suuntautua kohti tulevaisuutta ymmärtäen menneisyytensä maan päällä.
Kirjallisuuteen merkityt uudet havainnot ovat usein saaneet osan ihmisistä
niitä vastustamaan ja niitä torjumaan, mutta jälkiviisaudessa torjunta on
mahdollista kumota. Ajallisuudessa voidaan todeta maailman muuttuvan ja
nykyaikaiset tallennusmahdollisuudet kirjoittamisen ja piirtämisen
lisäksi, kuten valokuvaus, elokuvat, animaatiot, tallennukset, tekoäly,
scifi-kirjallisuus, erilaiset tieto- ja uskomusnäkemykset, lisäävät
nykyajan ihmisen mahdollisuuksia antaa mielikuvitukselle siivet. Samalla
maapallon todellisuus ja sen fysiikan lait myös
rajoittavat ihmisen elämän kiitoa ja pitävät biologisen ihmisen
maapallolla kiinni elämässä. Jotta en turhaan toista itseäni, liitän kirjoituksen
Eräänlainen johdatus tähtitietoon tämän kappaleen jälkeen. Kirjoitus on
julkaistu verkkosivustollani Tyhjapaperi ja myös kirjassa Kvalifysiikka
alun alkaen. Kirjan alkuteksteissä on nykyiseen filosofiseen
näkemykseen ja pohdintaan liitettäviä alkuelementtejä.
Filosofi ja runoilija pohdiskelee aina omana aikanaan
moraalia ja alkuelementtejä.
Antiikin ajan alkuelementit on kerrattava,
ne ovat tärkeät maan päällä ja kaikkeudessa.
Kiinalaisittain tärkeä alkuelementti tuuli lisätään pohdittavien listaan,
kuten myös muut vanhat alkuelementit aika,
maa, tyhjyys, valo, sekä aika-avaruus jo nykyään.
Luonto on ihmiselle kuin tuntemansa,
luonnon helmassa ihminen, osana luontoa - ajattelija -
lisää
alkuelementtien listaan myös luonnon sekä auringon.
Ihminen maan päällä on osa luontoa,
kovin hyvin tunnettu ja näkyvä jäisi muuten mainitsematta. Elementit kasvattavat lukuaan, onko siis elementtejä
nämäkin: tunne, äly, tunneäly, viisaus ihmisen, maanpäällisen
biologisen ihmisen? Onko oma elementtinsä myös biologia, ja onko
myös psyyke, fysiologia ja anatomia. Näitä asioita
usein pidetään kuin itsestään selvyyksinä maan päällä, mutta näkökulma
avaruudellinen maata, maapalloa elämänalustana käsitellessään, voisi
ajatella noittenkin asioitten ulkopuolisen näkökulmasta olevan uusia ja
outoja. Nykyaikaisessa tutkimuksessa, eri maanpäällisten
kulttuurien näkemys alkuelementeistä, voi saada uusia näkökulmia ja uusia
merkityksiä. Maapallo on ihmiskunnan asuinsija, jossa eläessään jo kauan
ihmiset ovat pohdinnoissaan saattaneet luovasti kokea jopa alkuelementtien
puolesta sellaista luovuutta, mikä lisää ihmisten jatkuvuuden tunnetta ja
käsitystä avaruuden tuulien merkityksestä elämän jatkuvuudessa. Eri kulttuurien ja eri kielten ymmärryksessä on eroja
ihmisten välillä. Sen vuoksi tutkijan on aina maltettava mielensä, ja
pidettävä totena sitä, että ihmisarvo on tärkeä, ihmisarvo on
kristillisyyden perusteema. Konkluusiossani ja jo noin 25 vuoden ajan ihmiskunnan
peruskysymyksiä luotsatessani havaitsin, että kristillinen oppi, uskontona
kristillinen maailmankuva, on myös
ihmislajin lajioppia.
Uskon tämän vastauksen ja päätelmän saavan paljon ymmärrystä kaikkien
ihmisten hyväksi ja heidän puolestaan. Ihminen on luotu ajattelemaan, ja tätä kaikkea on
suotavaa ajatella. Ihmiskunnan eduksi. Kirjoitus Eräänlainen johdatus
tähtitietoon on ollut vuodesta 2023 verkkosivustollani luettavissa.
Koska tämän kirjan Kvalifysiikka 3 ajatusten juoksutuksessa on
tarpeen viitata ihmisten nykyiseen käsitykseen ihmisen suhteesta avaruuden
maailmoihin, karttaakseni samojen ajatuskulkujen tuottamista uudelleen,
lisään valmiin kirjoituksen tähänkin kirjaan, vaikka se on jo aiemmassa
kirjassani Kvalifysiikka alun alkaen yhtenä kappaleena. 19.6.2026 TK Lisätietoja aiheesta Tmi Tyhjapaperi, verkkosivustot
www.tyhjapaperi.fi ja
kvalifysiikkaantropologia.blog |