Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1202406161417

 

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Uusi Suomi –verkkolehden Vapaavuoro-palstalla.

 

 

Ajankohtaista Verkkosivusto Tyhjäpaperi Copyright Tarja Kaltiomaa

14.6.2024

 

 

Kirja Antropologia psykologian taustalla

 

Ihmisen on luonnollista tietää asioista, joista on kiinnostunut.

 

Aikoinaan jo ylioppilaaksi kirjoitettuani, olin kiinnostunut yhteiskunnan ilmiöistä ja erityisesti myös psykologiasta. En lainkaan pyrkinyt pyrkimään yliopistoon psykologiaa lukemaan, vaan olen kartuttanut tietoja elämällä omaa elämääni. Lukeminen kannattaa aina – lähikirjaston vakioasiakkaana silloin tällöin käteeni on osunut myös psykologiaa käsitteleviä kirjoja. Kirjoista saa taustatietoa kiinnostuksen aiheelle. Myös antropologia on tietämysalana ollut kiinnostuksen kohteena.

 

Kun elämä sekä kannattelee että toisinaan myös kolhii, osalleni on tullut myös syvällinen kokemus potilaan näkökulmaa. Olen kirjan Antropologia psykologian taustalla käsitellyt omia kokemuksiani ja myös sitä tietoa, mitä kirjailijaan minulle on karttunut yhteiskunnasta.

Psykologia on kiinnostavaa, koska se on tietoa ihmisen psyykestä.

 

Yhteiskunnassamme on ristiriitaista se, että psykologia hyväksytään tiedoksi ihmisen henkisyydestä, mutta yhteiskuntailmapiiri samaan aikaan tuottaa voimakkaasti uskontokielteistä näkemystä. Myös uskonto perustuu ihmisen henkisyydelle: siis samaan asiaan kuin psykologia.

 

Määrittelen uskonnon niin, että uskonto on elämäntapaoppia elämästä toiseen elettäessä. Uskonto määrittää maan elämäntavan.

 

Ilman uskontoa ei pystytä luomaan sellaista elämäntapaa, jolla luodaan järjestynyt yhteiskunta. Kun järjestynyt yhteiskunta on vallalla, moni oppisuunta saattaa pyrkiä sitä hallitsemaan. Järjestys säilyy kuitenkin, kun pidetään yllä niitä yhteiskuntarakenteita, joilla se on luotu ja joihin se perustuu. Sen vuoksi kaikesta tieteellisyydestä huolimatta myös maassa harjoitettava uskonto on tärkeä asia elämäntavan perustana. Suomessa on valtiollisena uskontoa kristillinen oppi, sen evankelis-luterilainen oppitraditio sekä myös ortodoksinen traditio. Evankelis-luterilainen oppi on luotu pohjoisia maita varten ja sen avulla on etäännytty katolisen uskontotradition ylläpitämästä pyhimysten palvonnasta. Ihmiset tarvitsevat henkisyytensä kannattimeksi uskoa, jotta he voivat jättää elämänsä ja henkensä siihen huomaan, minkä todellisuus maassa tuottaa.

 

Aikoinaan Sigmund Freud totesi, että pelkkä uskonto ei riitä tuottamaan sellaista hyvinvointia ja tukea ihmisille, jota he tarvitsevat mm. silloin, kun mieli järkkyy. Hän kirjoitti kirjoissaan, että ihmisen on mahdollista saada apua mielen ongelmiin, kun hoito irrotetaan vallitsevasta ihmiskäsityksestä ja toimitetaan yksilökohtaisesti. Pelkkä uskonto ei riitä yksilöongelmien ratkaisemiseen. Uskonto riittää, kun ihminen elää tervettä elämää, eikä tarvitse terapiaa selvitäkseen arjen haasteista.

 

Myös psykologia ja psykologiset hoitoterapiat nojaavat siihen yhteiskuntaan, jossa hoito tarjotaan. Maan – valtion – alueella opiskelun ja oppiauktoriteettien tuottama käsitys hoidosta ja elämästä yleensä muodostuu melko vallitsevaksi. Tätä tukee voimakkaasti valtaa ottanut/saanut julkinen media. Hoitokäytännöissä terapian tuottaja joutuu muodostamaan oman käsityksen myös terveestä ihmisestä, jotta voi ohjata psykologisen opin piiriin joutuneita potilaita kohti tervehtymistä ja aitoa mielenrauhaa.

 

Kirjassa Antropologia psykologian taustalla on kyse ihmisen ohjaamisesta terveeseen elämään ja eri ikäisten ihmisten itsenäiseen ja terveeseen elämään yhteiskunnassa. Yksi tärkeimpiä psykologiassa varteen otettavia hoidon perusteita on, järjestää ihmisen talous kuntoon, kun mieli on järkkynyt. Ihmisen osalta on kyse myös henkisestä menneisyydestä, ja jos siinä on tapahtunut yksilökohtaista hylkäämistä jopa talouden ulkopuolelle (asunnottomuus, yksinäisyys, avioliiton hajoaminen, nälkä, hylkääminen) nämä saattavat tuottaa regressiota, joka estää parantumisen. Psykologinen hoito voi onnistua vain niin, että potilaan talous vakautetaan säännöllisten tulojen ja vakituisen asunnon avulla.

Kirjassani totean, että hoitava yhteiskuntamme hoitaa helpommin niitä ihmisiä, joilla on joku näkyvä fyysinen vamma tai ongelma. Ja nykyään myös normaalista elämästä poikkeavat saavat hoivaa ja ymmärrystä. Psykologia onnistuu tuottamaan fyysisesti terveille ihmisille parantumista, kun otetaan huomioon myös vallitseva yhteiskunta ja siinä elämäntavan vakaus ja pysyvyys. Antropologian muoto kaupunkiantropologia tuottaa tietoa ihmisen hyvinvoinnista yhteiskunnassa. Antropologian tiedoin päästään lähelle vanhaa totuutta: terve mieli terveessä ruumissa. Toki tässä ruumiilla tarkoitetaan tervettä elävää kehoa.

 

2.10.2023 Tarja Kaltiomaa