Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1202603230949

 

 

Ajankohtaista Verkkosivusto Tyhjäpaperi Copyright Tarja Kaltiomaa

23.3.2026

 

 

Kirja Antropologia kautta rantain

 

Antropologia tutkimusalana kirjan Antropologia kautta rantain mukaisesti

 

Kirjan Antropologia kautta rantain esittelyteksti:

Vuosien mittaan olen julkaissut useita antropologiaa käsitteleviä kirjoituksia, joten lähes kaikki kirjassa oleva kirjoitus on sitä myöten tullut ennakkotarkastetuksi. Kirja kokonaisuutena voi palvella esimerkiksi antropologiasta kiinnostuneita valtio-oppineita, filosofeja ja opiskelijoita, jotka aikovat jonkin ihmistä palvelevan toimialan palvelukseen. Usein ehkä ajatellaan, että oma keskitetty sektori riittäisi alan opiskelijalle tietämykseksi, mutta monilla tutkimusaloilla on myös niin sanottu kattotaso, ylänne, jolta omaa tutkimusalaa katsotaan yhtenä osana kokonaisuutta. Kirja sisältää myös ihmistutkimuksen tiedehierarkian, jollainen saattaa olla laadittuna myös eri maiden yliopistoilla. Hierarkian käsitys saattaa vaihdella tutkimusalueiden painopisteiden mukaan. Kirja sopii antropologisen tutkimuksen näkökulmaksi nykyaikana, kun elämme jo 2000-vuosituhatta ja käytössä on tehokkaat tietokoneet tutkijan näppäintuntumassa sekä aikana, jolloin tutkija elää muutamassa vuosikymmenessä voimakkaasti kehittyneen tiedotusteknologian vaikutuksessa. Ja niin elää muukin kansakunta. Miten tämä vaikuttaa ihmisten elämään ja elämäntapaan? Tämä on keskeinen kysymys antropologiassa kautta aikakausien.

 

Kirjassa käsitellään nykyaikaisen länsimaisen ihmisen antropologisen näkökulmani mukaisesti elämäntapaan vaikuttavia asioita. Nykyaikaiset tutkijat, jotka ovat usein omaksuneet näennäistiedollisen, yliopistojen usein lanseeraaman ihmiskäsityksen, jossa keskeistä on globaalisuus ja eräänlainen elämäntapojen sekamelska, eivät tule ajatelleeksi, mihin ihmiskunta on tarkoitettu. Heidän tietämyksenään nykyaikana vaikuttaa siltä, että yliopistotietämys ei perustu siihen, mitä aiempien vuosituhanten esivanhempamme ovat tarkoittaneet ihmisten elämäntavaksi. Lyhyesti sanottuna nykytutkijat ja myös median edustajat ohittavat länsimaiseen nykyään muodostuneeseen elämäntapaan vaikuttavan kristillisen uskonnon merkityksen. Kristittyjen ihmisten elämäntavassa keskeistä on muitten elämänarvojen lisäksi yksiavioisuus ja lähimmäisenrakkaus käsitteinä ja käytännön elämäntavassa. Jos tämä tosiasia ohitetaan, vaikuttaa länsimainen sivistyneistö eläneen turvallisessa lintukodossaan saaden tärkeää elämänoppia henkisenä jatkumona jo kauan, mutta nyt lennähtäneet kuin lintuparvi tuosta kodostaan kokemaan maailmaa omin siivin. Kun he yksilöinä palaavat juurilleen, toivon näitten antropologisten näkemysteni tulevan heille luetuksi kirjojeni myötä. Peruskirjani on kirja Kristillinen filosofia, jossa kerron ihmislajin parhaimmasta ja sille tarkoitetusta elämäntavasta elämään liittyvien kristillisten elämänarvojen valossa. Elämänarvot, joista kerron eivät ole uskontoon sidottuja elämäntapakysymyksiä, mutta parhaimmin maassa ne muistuvat ihmisten mieliin ja parhaimmin ne tulee opetettua aina uusille sukupolville uskonnon oppimisen myötä jo kouluissa. Maassamme uskonto on kouluaine, jossa koululaiset saavat perussivistyksen ja moraaliopin tietämyksen uskonnon tunneilla, joissa opetus perustuu Raamatun Uuden Testamentin moraalioppitarinoihin. Nämä tarinat ovat länsimaisessa elämäntavassa sukupolvista toiseen esivanhemmillemmekin ja eurooppalaisen kulttuurin myötä elämäntavan ja kulttuurin perustietämystä. Näin kristillisen opetuksen saaneet ihmiset eri maissa ymmärtävät kulttuurin ja elämäntavan, myös elämän jatkumiseen liittyvän opin, samalla tavalla. Kulttuurituntemus yhdistää täten jopa kansakuntia paremmin ymmärtämään eri maiden ihmisiä kansojen johtotasollakin. Kun eri maiden kulttuuri saattaa sinänsä perustua eri oppitraditioihin, ja siis tiettävästi eri uskontoihin, me voimme kansainvälisestikin ymmärtää paremmin toisten kansojen ihmisiä, kun tiedämme heidän elämäntapansa perustuvan tiettyyn uskonnolliseen oppiin. Näin ajateltuna uskonto on hyödyllinen oppi ja elämäntavan perusta, eikä antropologia tutkimusaiheena ole irrallinen, jonkinlainen uusi elämäntapanäkemys, vaan minunkin kirjoitukseni sitten kirjan Kristillinen filosofia (kirjoitettu vuosina 2001 – 2005) jälkeen, perustuvat kristillisen opin universaaliin näkemykseen.

 

Kirjassa Antropologia kautta rantain käsiteltyjä teemoja:

 

· kirjan Kristillinen filosofia sisältö pääpiirteittäin

· ihmistutkimuksen tiedehierarkia

· olemassaolon ja henkisyyden problematiikasta

· kirjan Antropologia psykologian taustalla luonnehdinta

· seestymisen merkitys, sivistyksen mahdollisuus

· käsitteestä fenonyymi

· maapallolla erilaisia sukumalleja, kulttuuriset perhekäsitykset

· mies ja nainen ihmislajissa

· eläminen parisuhteessa

· kansantalouden vaikutus ihmisten elämään maassa

· kulttuurievoluution tutkimusmenetelmistä

Tämä luettelo kirjan Antropologia kautta rantain (kirjan koko nimi Antropologia kautta rantain Filosofi Tarja Kaltiomaan näkemys antropologiasta nykyään Antropologisia tutkimuksia vuosina 2001 – 2025,isbn 978-952-657-463-9) ei ole tyhjentävä luettelo kirjan sisällöstä. Kirjan eri otsikoiden aiheita voi nykyään löytyä yksittäisinä blogikirjoituksina internetistä. Pitkällä tähtäyksellä internetin luonteen tuntien kirjoitukset eivät ole internetin sisältöä pysyvästi, vaan niitten kohtalona säilyvyyden puolesta on kaupallisuus. Olen useita kirjoituksia julkaissut Uusi Suomi -verkkolehden blogipalstoilla ja siellä niitä edelleen on luettavissa. Kirjoitukset olivat ennen vuotta 2022 myös omilla verkkosivuillani, mutta sivustosiirron yhteydessä laadin niistä e-kirjan, jonka säilyvyyden kannalta toivon kirjalle myös painatuksen, nyt se on saatavilla vain e-kirjana ja sitä voi myös lainata Kansalliskirjaston E-Kirjasto-sovelluksella, jos kirja on lainakirjojen joukossa (vaatii hankintaehdotuksen ja sen hyväksymisen).

 

Toivon antropologisille näkemyksilleni lukijoita myös yliopistojen piiristä. Antropologia tiedon alana on myös kvalifysiikan perustana. Kristillistä elämäntapaa maapallolla voidaan pitää myös perusteemojensa osalta lajin jatkuvuuden oppina, jossa nykyaikaisen ihmisen elämänlaatuun liittyvät kysymykset ovat kunnioitettuna. Tämä maailmamme on ihmisten maailma ja kaikessa vaatimuksessaan ihmiseltä odotetaan käytännön elämän kohtuullisuutta myös luonnon ja maailman säilyvyyden vuoksi. Tämä ei omien tutkimusteni perusteella tarkoita sitä, että ihmisellä ei nykyaikaisessa länsitaloudessa saisi olla rahaa. Raha on ihmisiä motivoivat sopimusaines, jonka avulla ihmisiä yritysten lisäksi voivat palkata töihin julkislaitokset, kuten kunnat ja valtio. Ihmiset saavat työstään rahaa ja rahan avulla voivat toteuttaa elämänsä ja elämäntapansa. Uskonto (Suomessa evankelis-luterilainen valtionuskonto ja sen uskontotraditio oppiaineena sekä myös valtion irtauduttua Venäjästä itsenäistymisessään vuonna 1917 toinen virallinen uskonto on myös kristillinen oppi ortodoksisen uskontotradition mukaisesti) määrittää maan kansalaisten elämäntavan, ja siksi uskonnon kunnioitus myös kirkollisesti on tärkeää elämässä huomioida. Mielestäni yliopisto-opetuksen ei pidä ohittaa maan perusteita, missä oppilaita opetetaan, ja siten ei pidä ohittaa myöskään uskonnon vaikutusta ihmisten elämään filosofisellakaan oppitasolla.

 

23.3.2026 Tarja Kaltiomaa