Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1202406301229

 

 

 

Ajankohtaista Verkkosivusto Tyhjäpaperi Copyright Tarja Kaltiomaa

29.6.2024

 

Kaikki tahtoo – leiskuvat lehdet 3!

 

Kirjoitussarjassa (nyt jo kolmas osa) viittaan tässä vaiheessa e-kirjaani Antropologia psykologian taustalla. Antropologia on yhteisötutkimusta. Alun perin länsimaiset tiedenaiset ja tiedemiehet tekivät antropologista tutkimusta pienten heimojen elämäntapaa tarkkailemalla ja muistiinpanoja tehden. Sittemmin antropologia tieteenalana on myös länsimaista elämäntapaa tutkiva tieteenala, josta aiheesta itsellänikin on monta kirjoitusta, joita on myös kirjassa Antropologia psykologian taustalla, joka kirjana sisältää useita myös blogikirjoituksina ja ajankohtaiskirjoituksina julkaisemiani kirjotuksia. Antropologian tutkimuksessa nimenomaan kaupunkiantropologian tutkimusmenetelmistä kerron artikkelissa Filosofia: Antropologian tutkimusmenetelmistä.

 

Mainitsen nyt siis, että kirja Antropologia psykologian taustalla sisältää sitä kehityslinjaa kuvailevaa taustatietoa, josta on kysymys näissä kirjotuksissa, joissa käsittelen käsitettä vaikuteympäristö. Ihmiset elävät elämäänsä nykyisessä länsitaloudessa eri maissaan globalisoituneen ja tehostuneen tiedotustoiminnan alaisuudessa.

 

Joskus muinoin kirkko on tuottanut kaiken sen tiedotuksen, minkä ihmisten arveltiin elämässään tarvitsevan.

 

Nykyään tiedotustoiminta, joilla ihmisten elämään vaikutetaan, on koko julkisen median ja julkisen tiedottamisen vaikutuskenttä eri ilmiöineen ja sen dynamiikan mukaista, missä siihen vaikuttaa maan talous ja länsimainen elämäntapa ja sen kehittynyt urbaanitalous.

Kokonaistiedotusilmapiiri tuotetaan kulloisellekin aikakaudelle, jotka aikakaudet näyttävät pitkällä ajanjaksolla tarkasteltuna olevan kuin vuosikymmeniä. Eri vuosikymmenille on muodostunut oman tyyppisensä tiedotusilmapiiri, jota yleensä voidaan tarkastella jälkikäteen, mutta olen huomannut siitä oltavan tietoisia jo kyseisen vuosikymmenen kuluessa. Tiedotusilmapiirissä vaikuttavina on nykyään tehostunut uutistoiminta, muoti, käytöstavat, koulutus, perhemalli, uskonto jne. Lehdistö käsittelee kaikkia yhteiskunnassa vaikuttavia aiheita toimittajina, yksilöinä, toimituskuntina. Vielä nykyään nähdään vahvaa talousvaikutusta ja taloudellisten pyrkimysten vaikutusta tiedotusilmapiirissä siten, että luotetaan yleisesti ihmisten tuottamaan markkinavaikutukseen kuluttajina ja esimerkiksi lehtien ostajina.

 

Viime vuosina lehtien ostajien vaikutus tiedotusilmapiiriin on alkanut murentua.

Saattaa taustalla tiedotuksen puolella olla jopa huoli toimittajien toimeentulosta, jos lehtien myyntitulot eivät kehittyisi markkinoiden kannalta tarkoituksenmukaisesti eli kasvavina tuloina. Tämä tilanne on jo nykyään vallalla. Tiedotukseen on tullut niin sanottuja ylilyöntejä, jossa ei mielestäni oteta tarpeeksi huomioon ihmisten tulevaisuutta, terveyttä, sukupuoliterveyttä eikä taloutta. Ihmisille on tyypillistä markkinataloudessa ja muussakin taloudenpidossa seurata talouden kehittymisen osalta jotakin mittausta. Taloutta seurataan yleisesti tulosten mukaan, rahatulojen mukaan. On kuin tuijotettaisiin, pysyykö käärme pystyssä välittämättä juuri muusta asiaan vaikuttavasta.

 

Älykkäät ihmiset, jotka voisivat olla antropologisen tutkimuksen kokonaistilanteen hallitsijoita ja hillitsijöitä, tuijottavat noita ”käärmemittareitaan”. Miten voidaan vaikuttaa vaikuttajiin? Miten voidaan noiden mittarintuijottajien mieli kääntää tuottamaan hyvää yhteiskuntaa ja kestävää kehitystä lyhytaikaisten taloudellisten voittojen sijaan?

 

Suomen julkisoikeus ja hallintojärjestelmä on perustettu siten, että siinä otetaan huomioon kansankirkon mielipide. Valitettavasti myös kirkko on voimakkaan julkisen tiedotuksen alaisuudessa ja siten ei ole tiedottamisen ulkopuolella kirkolliset vaikuttajatkaan. Heillä on oma ”käärmeensä” tuijotettavana mittarina, nimittäin suomalaisten kirkkoon kuulumisen lukumäärä. Tätä käärmettä alkoi lehdistö voimakkaasti myös tuijottaa ja sen lukumäärä on ollut kirkollisen mielipiteen horjuttamisessa paljon esillä viime vuosikymmenellä.

 

Yhteiskuntamoraalin pitäminen kohtuullisena ja kelvollisena on tärkeä taiteen alan tehtävä.

 

Hah haa, mitä minä kirjoitan? Yhteiskunnan reunamilla elävät boheemitaiteilijatko olisivat näitten käärmeitten lumoojien herättäjiä? Hekö palauttaisivat yhteiskuntamoraalin kohdalleen ja oikeaksi?

 

Moni ihan tavallinen ihminen on alkanut omilla taidoillaan ohjata yhteiskuntamoraalia hyvään suuntaan ja siten tulevaisuutta oikeaan ja hyvään suuntaan. Tässä ohjaavana vaikutuksena näkyy kestävän talouden pyrkimykset ja teot käytännössä.

Vaikka keksisimme minkälaisia uusia tai uudenlaisia taloudellisia ratkaisuja, ne eivät toimisi pitkään ilman kunnollista yhteiskunnallista moraali-ilmapiiriä. Hyvää satoa saadaan vain hyvässä mullassa kasvatettaessa. Ihmisten normaali elämä on tärkeä vaikutin koko kansantalouden pohjaksi.

 

Mitä uutta olisi entiseen ihmiskäsitykseen verrattuna?

 

Uutta olisi vanha.

 

Vanha ihmiskäsitys on moraalinen käsitys ihmiselämästä.

 

Jos tämä olisi menetetty, mikä avuksi? Sitä ei ole menetetty. Länsimaisessa kulttuurissa on aina kirjallisuus ollut vahva tekijä ihmisten elämää ohjaamassa. Kaikki kirjallisuus on pelastavaa kirjallisuutta. Kirjaa tavallisesti lukee yksilö, lukija. Ajateltaisiin varmaankin, että miten joku yksi yksilö voi vaikuttaa näin suuriin kysymyksiin ja asioihin. Paljon voi vaikuttaa, koska ei kukaan niin hyvin voi vaikuttaa kuin itseensä vaikuttamalla. Kun lukija oikaisee omaa moraalikäsitystään, hänen ympäristönsä moraalikäsitys oikenee myös. Suuri yhteiskunta koostuu monista yksilöistä. Kun jokainen edes jonkin verran säätää moraalikäsitystään kohti hyvää tulevaisuutta, sillä on suuri vaikutus koko ihmiskunnan kannalta.

 

Mustaa multaa. Kukkien kasvattaja tai maanviljelijä kylvää siemenet hyvään multaa. Kasvupaikkaa lannoitettaan ja tarvittaessa kastellaan, jos taivaalta ei sada vettä tarpeeksi. Tämän tarvitsee kasvien viljelijä kootakseen hyvän kukka- tai viljasadon.

Ihmiset ovat kuin Jumalan taimitarhassa. Suuri pilviherra voi rahoittaa ihmisten elämää vain, jos kasvualusta on kunnollinen ja ihmisten moraalikäsitys kelvollinen. On selvää, että kukaan yksityinen tai julkinen rahoittaja ei tuhlaa rahaansa epäkelpoon maahan tai ihmisyhteisöön. Kun yhteiskuntarahoitus on saatu toimivaksi, ihmisten pyrkimykset toimivaan tulevaisuuden yhteiskuntaan ja hyvään tulevaisuuteen vahvistuvat. Silloin on kuin tulevaisuus olisi jo läsnä ja ihmiset voivat elää nykyisyyttä ja tulevaisuutta niin, että hyvä elämäntapa on sekä tavoite että saavutettu unelma.

 

30.6.2024 Tarja Kaltiomaa

 

Palaan tämän jälkeen aiheeseen vaikuteympäristö, jos tunnen siihen tarvetta.

Kirjoitussarja Kaikki tahtoo – leiskuvat lehdet sisältää kolme osaa. Mitä kaikki tahtoo? Kun rustasin otsikon, mielessäni oli Samuli Edelmanin kappale ”Kaikki tahtoo”. Jotakin.

 

*

Lupasin kertoa vielä muutamasta lehdestä, joita luen kaikista maailman lehdistä. Aikuinen ihminen valitsee itse lukemansa lehdet ja koko vaikuteympäristönsä, mutta normaalissa elämässä aikuisen kuuluu valita myös lastensa ja nuorten puolesta, että näidenkin normaali koti- ja kouluympäristö on kunnollinen normaalia elämää tukeva vaikuteympäristö. Luen paikallislehteä, alueen ilmaislehtiä ja kaupallisen markkinatalouden tukijana viihdytän itseäni myös kotiin tulevia mainoksia lukemalla. Näin tein jo lapsena. Kaikkea, mistä haaveilee, ei tarvitse ostaa, mutta viihdytän itseäni kuluttamalla aikaa haaveilemalla mahdollisista ostoksista ja tavaroista. Joskus riittää pelkkä haaveilu ja kun on todella tarve jotakin hankkia, laitan ostoslistalle tai säästökohteeksi. Eipä tästä minun vaikuteympäristöstäni sen enempää tällä kertaa, mutta jokainen voi halutessaan kirjata paperille oman vaikuteympäristönsä. Keittiöpsykologiaa? Niinpä niin.

 

Ps. Kirjoituksessa on viittauksia internetissä julkaistuihin e-kirjoihin ja artikkeleihin. Niitä pääsee lukemaan hakukoneen avulla, kun etsii kirjoittajan Tarja Kaltiomaa ja artikkelin nimen mukaan haluamaansa luettavaksi.