Runo: Tuulet ja energiamyllyt
Siellä ei viellä ehkä ole,
verottajan karhun kämmen
käynyt, lyönyt.
Sinne verottaja kämmenineen
kiitää saa, tuulen tuollaisen
voiman taltuttaa.
Pieneen jokamiehen tarpeeseen
myllyt nyt jauhaa taivaan tuulivoimaa,
kuin omalla maallaan joltisenkin.
Kavereilleen piuhat jakaa
tuulivoiman heillekin jakaa.
Eduskunta sillä aikaa
kestävyysvajettaan valittaa.
Jollei ala Suomen kansa
hyväksyä valtionsa,
biologinen kestävyysvaje(ko)
maan päältä pyyhkäisee?
Onneksi asiat voidaan hyväksi
toki taputella, rahalaitoksin sirotella.
Jokaiselle kuuluu Suomenmaalla
onni ja autuus elää ja olla.
Kaikkea osaa tämä taitava kansa,
monenmoista myllyä ehtii
vaikka pankkilaitokset pillit pussiin vohkii.
Sieltä kuitenkin nousee uuden aamun
kajahdus, osaaviin käsiin maa ja kansa
jälleen ajautuu. Rehellisyys maan perii.
29.9.2024 Tarja Kaltiomaa