Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK1202511021438

 

 

 

 

 

Ratsujoukot

 

Mietteissäin illan syksyisen

hämärissä painan

poskeni vanhan kirkon kivijalkaan,

sen luonteikkaiden vanhojen kivien

kylmään sadepisaroiden

ikuisen itkun kosteuttamaan pintaan.

 

Ratsumiesten joukko kumistaa

kylien läpi, siltojen rumpukalvoilla

kuin ainainen kiire

kantiminaan, jyry sen kulun

kuuluu äänekkäimmin.

 

Kartanon herra heristää korvaansa

ja huiskaisee nyrkillään kohti.

 

Ei tavoita.

 

Miksi nuo ratsumiehet herroja ovat,

miksi kreivejä, parooneita,

prinssejä, kuninkaita?

 

Mihin kiiruhtaa ratsumiesten joukko?

 

Toveruus heidän näkyy välkkeenä

silmissään,

joskus toisinaan nuo herrat

suovat levon itselleen, painavat

kylmän korvansa

neitokaisen armaan rintaa vasten,

ja nukahtavat maailman keinuntaan.

 

Levon suovat levottomat tuolloin

kaikille muillekin.

 

Mitä etsivät nuo herrat vieraat…

 

18.10.2025 TK