Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
TKK120240230911

 

 

 

Kukkapenkin perustaminen

 

Niinpä tarvitsin pihalleni uuden kukkapenkin.

Maa oli kova, ei lainkaan hedelmällinen.

 

Halikolla maata möyhensin,

kivenmurikoita penkin päältä pois heittelin.

 

Päätä särki, kolhuja tuli,

mustelmat iholla sinerminä kiilsi.

 

Piti penkki lannoittaa, paskakikkareita jahtasin

kuin aarteita konsanaan, penkin päälle keräsin.

 

Kaiken biojätteen, mikä vain liikeni,

penkilleni kannoin, halikolla möyhensin.

 

Tilasin multaa kuormallisen paikalliselta yrittäjältä,

hän mullan toimitti, pihalleni kumosi.

 

Multa ei sitten ollut ihan tasalaatuista,

luottokaupassa olin hyväksynyt mitä oli tarjolla.

 

Ensimmäinen kesä penkkiä harventaessani

meni rikkaruohojen kitkentään,

heitin pois tunkiolle sielläkin ne kasvoivat.

 

Kitkin ja kitkin penkkiä ja lopulta tilasin

siemeniä penkkiin kukkasina kasvamaan.

 

Joku suositteli juurakoita, toinen naapuri sipuleita,

pari pensasta tarvitaan,

taustalle korkeat kasvit kasvamaan,

puut penkkiä reunustamaan.

 

Penkki pitää myös rajata, laittaako muuria vai kiveystä vaan.

 

Kastelut aattelin antaa Luojan työksi vaan,

mutta uutena penkki tarvitsi kasteluakin.

Vettä siis kantamaan ja  penkkiin vettä ruiskuttamaan.

 

Lopulta penkki valmis on, kukkaloisto loputon.

Penkki tuottaa kukkaa kuin itsestään,

toisinaan taimia tai siemeniä siihen lisätään.

 

Aurinko armas penkin valaisee, saa kukkaset itseään kumartamaan,

perhoset, kimalaiset, kaiken maailman pörriäiset

kukkapenkkiä elävöittää, kaikkea tuota nyt ihailla saan.

 

23.8.2024 TK