|
Aikaleima Copyright © Tarja Kaltiomaa
|
|
Elämän aalloilla Koskaan et muuttua saa laulussa sanotaan. Ihminen keikkuu elämän aalloilla muuttuu jokaisen rakkauden mukaan elämän ohi menevässä kiidossa. Muuttuneena alkaa taasen itseään kaivata, etsiä minäänsä rakkauden päättyessä. On ihmisluonteita monia, voi joku muuttua niin, että ei paluuta, joku toinen on kuin laiva muutoksissa kurssissaan, ja joku meistä se rantakallio, pysyvä ja vankkumaton luonne. Ihmisten luonteet kuin kirjokansi taivaan, maanpäällinen lahja Jumalan, lahja elämää varten. Kaikki on hyrskyn myrskyn ennen sen oppimista millainen elämän lastu itse on, itsensä tunteminen on oppimisen alku. Kulttuurin laineilla voi kellua ja muuttua luetun kirjan mukaan, muutokseen ei aina tarvita toista ihmistä. Elämän aalloilla voi turvaisammin kellua, kulttuuri, taide, kirjallisuus aaltojen ristivoimaa on, on siihen joskus toinen ihminen liian hauras, hento, rikki menee. Vahva ihminen omaan muutokseensa tarvitsee kulttuurin, kirjaston, aikaa itselleen lukea kirjoja. Elämän filosofi keskustelee toisten kanssa kirjojen avulla, kunnioittaa itseään ja muita ihmisiä, myös rakkaitaan, omaisiaan. Kulttuurimme kuin tyyni meri, siihen voi rauhassa hukkua kuin tuntemattomiin vesiin ja silti säilyy kuivin jaloin, jaloin mielin. Ihmisenä. 30.12.2025 Tarja Kaltiomaa |